Euroopan sisällä muuttava joutuu usein huomaamaan, kuinka suuresti maanosamme
sosiaalijärjestelmät eroavat toisistaan ja millaisia käytännön hankaluuksia
asiasta aiheutuu yksittäisille EU-kansalaisille. Euroopassa ei kuitenkaan
kannata tavoitella liian nopeaa erojen vähentämistä – se vaarantaisi EU:ssa saavutettua
vakautta. Sen sijaan on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eurooppalaista
kansalaisuutta voitaisiin vahvistaa niin, että edes pienten muutosten politiikka
mahdollistuisi. Tämä on kuitenkin haasteellista kriisien, kriisipuheen ja
kaikkialle tunkeutuvan individualismin aikakaudella.