The aims of the study were to assess the validity of a clinical dental fear question

(Short Dental Fear Question, SDFQ) and an instrument measuring interaction between

adolescents and dental staff (Patient Dental Staff Interaction Questionnaire, PDSIQ).

Also, adolescents’ subjective perception of interaction with dental staff, the association

with adolescents’ dental fear and sense of coherence as well as a multi-professional

small-group intervention model for decreasing high dental fear were assessed.



The study sample comprised Finnish adolescents in transition to early adulthood, aged

18–26 years (n = 777, n = 773, n = 5), except for a sample of 15-year-old adolescents

(n = 27). Dental fear, sense of coherence (SOC) and the adolescents’ perceived

interaction with dental staff were assessed with questionnaires. The principles of fear

treatment such as gradual exposure, relaxation, encouragement and cornerstones of the

reteaming method based on a solution-focused framework to maintain motivation and

peer support were used to decrease fear in the intervention study.



The SDFQ was found to be a valid dental fear instrument and the PDSIQ a valid

interaction instrument with five factors of interaction retrieved: ‘kind atmosphere and

mutual communication’, ‘roughness’, ‘insecurity’, ‘trust and safety’, and ‘shame and

guilt’. Highly fearful young adults more often perceived their interaction with dental

staff as negative, more often felt insecure and had a weaker sense of coherence

compared to their peers with no to moderate dental fear. The results of the intervention

study showed that young adults’ high dental fear decreased and their commitment to

dental treatment increased.



The SDFQ is clinically feasible and informative instrument in measuring dental fear.

Knowledge of the level of fear enables dental staff to better consider an adolescent’s

fear. Dental staff should be aware that a supportive interaction style, creating trust and

safety, is especially beneficial for highly dentally fearful young adults. A weak SOC

may affect young adults’ high dental fear in that they would not have enough tools to

manage their fear. A multi-professional small therapeutic group seems to increase

fearful young adults’ resources for confronting dental treatment.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kliinisen hammashoitopelkomittarin (SDFQ)

kuin myös nuoren ja suun terveydenhuollon henkilöstön välistä vuorovaikutusta

mittaavan mittarin (PDSIQ) validiteettia, nuoren subjektiivista käsitystä suun

terveydenhuollon henkilöstön kanssa käydystä vuorovaikutuksesta, nuoren

hammashoitopelon ja koherenssintunteen välistä yhteyttä, ja moniammatillista

pienryhmäinterventiomallia kovan hammashoitopelon vähentämisessä.



Tutkimuksen havaintoaineisto muodostui pääosin aikuistuvista suomalaisnuorista iältään

18-26 vuotta (n = 777, n = 773, n = 5) lukuun ottamatta 15-vuotiaiden nuorten otosta (n =

27). Hammashoitopelkoa, koherenssintunnetta ja nuoren kokemaa vuorovaikutusta suun

terveydenhuollon henkilöstön kanssa arvioitiin kyselyin. Moniammatillisessa

pienryhmäinterventiossa käytettiin hammashoitopelon hoidon perusperiaatteita kuten

asteittaista altistamista, rentoutusta, kannustusta sekä lisäksi ratkaisukeskeiseen

viitekehykseen perustuvan muutosvalmennusprosessin kulmakiviä: motivaation

ylläpitämistä sekä vertaistukea.



SDFQ osoittautui validiksi hammashoitopelkomittariksi ja PDSIQ validiksi

vuorovaikutusmittariksi, josta löytyi viisi eri vuorovaikutuksen osa-aluetta kuvaavaa

faktoria: ’ystävällinen ilmapiiri ja vastavuoroinen viestintä’, ’karskius’, ’turvattomuus’,

’luottamus ja turvallisuus’ sekä ’häpeä ja syyllisyys’. Kovasti hammashoitoa pelkäävät

nuoret kokivat vuorovaikutuksensa suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa useammin

kielteiseksi ja turvattomaksi verrattuna niihin nuoriin, joilla oli vähemmän tai ei lainkaan

hammashoitopelkoa. Myös heikko koherenssintunne oli yleisempää kuin vahva kovasti

pelkäävien nuorten keskuudessa. Interventiotutkimuksen tulosten mukaan nuorten

aikuisten kova hammashoitopelko väheni ja heidän sitoutumisensa hammashoitoon

lisääntyi.



SDFQ on kliinisesti toimiva ja informatiivinen mittari hammashoitopelon mittaamisessa.

Tieto pelon voimakkuudesta auttaa suun terveydenhuollon henkilöstöä ottamaan

paremmin huomioon nuoren pelkoineen. Suun terveydenhuollon henkilöstön tulee pitää

mielessään, että erityisesti kovasti pelkäävä nuori hyötyy kannustavasta, luottamusta ja

turvallisuutta herättävästä vuorovaikutustyylistä. Heikko koherenssintunne saattaa

vaikuttaa nuoren aikuisen kovaan hammashoitopelkoon siten, ettei hänellä oli tarpeeksi

keinoja, kuinka selviytyä pelkonsa kanssa. Moniammatillinen terapeuttinen pienryhmä

näyttää lisäävän nuoren aikuisen keinoja hänelle pelottavan hammashoidon

kohtaamiseen