Uskonnollisen kuvaston tiedetään olevan tärkeä elementti ruotsalaisen
Torgny Lindgrenin romaaneissa ja novelleissa. Artikkelissa esitetään,
että Lindgren ei ole niinkään uskonnollinen kirjailija sanan
tavanomaisessa merkityksessä kuin mythopoiesiksen kuvaaja, sen tavan,
miten ihmisen ja yhteisöt luovat ja käyttävät uskonnollisia myyttejä,
kuvia ja kertomuksia. Tämä tulee näkyviin yhtä hyvin raamatullisessa
romaanissa Bat Sebakuin Lindgrenin nykyisen tai edellisen vuosisadan alkupuolen Ruotsiin sijoittuvissa romaaneissa ja kertomuksissa. Bat Sebananalyysi
osoittaa, että ihmiset luovat Jumalan omaksi kuvakseen ja samalla
selittääkseen maailman luonnetta ja sen tapahtumia itselleen. Jumalan
kuva on riippuvainen paikallisista olosuhteista. Tämä tulee esille myös
Västerbotteniin sijoittuvissa romaaneissa, jotka osoittavat, että
ihmisen mytopoeettinen aktiivisuus jatkuu senkin jälkeen, kun on
luovuttu paikallisen herätysliikkeen uskonnollisesta näkemyksestä.
Lindgrenin näkemys on, että mythopoiesis on modernin olosuhteissakin
ihmisen luontainen tapa tehdä itselleen tapahtumia mielekkäiksi.
Mytopoeettinen toiminta on kuitenkin väärin suunnattua silloin, kun
Absoluutin asemaan nostetaan, kuten romaaneissa Hummelhonungja Pölsan, jotakin niin triviaalia kuin ehdottoman miellyttävä maku.