Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen murteentutkimuksen historiaa suomen kielen alalla ilmestyneiden murteita käsittelevien väitöskirjojen lähdeluetteloiden avulla. Artikkelissa käsitellään dialektologian ja sosiolingvistiikan suhdetta sekä perustellaan sitä, miksi alueellisen vaihtelun tutkimushistoriaa on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Aineistona on 41 väitöskirjan lähdeluetteloista koostettu lähdetietokanta, jota analysoidaan tekijä-, nimike- ja julkaisuvuositietojen näkökulmasta. 

Lähdetietokannan viitatuin sadasosa tekijöistä kattaa 27 tutkijaa, joihin on viitattu lähdetietokannassa 40–316 kertaa. Yhteensä tähän tekijäjoukkoon viitataan lähdetietokanta-aineistossa 2 672 kertaa. Yli 10 kertaa lähdeluetteloissa mainittuja tekijöitä on 150. Miesten tekemään tutkimukseen viitataan useammin kuin naisten ja kotimaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen useammin kuin ei-kotimaisten. Murteita käsittelevissä väitöskirjoissa ei viitata juuri lainkaan tutkimukseen, joka olisi kotimaisten ja ei-kotimaisten tutkijoiden yhteistyössä tekemää. Sekä tekijöiden sukupuolen että kotimaisuuden näkökulmasta on havaittavissa paitsi laaja väitöskirjakohtainen vaihtelu myös tendenssi kohti kansainvälistymistä ja naisten tasavertaisempaa edustusta tutkimusalalla.

Aineiston kumulatiivinen luonne aiheuttaa vanhojen nimikkeiden painottumisen. Tämä näkyy esimerkiksi siitä, että uusimmat pelkän frekvenssin perusteella viitatuimmiksi määritetyt teokset ovat ilmestyneet vuonna 1966. Tätä vinoutumista voi tasapainottaa tarkastelemalla viitattujen nimikkeiden julkaisuvuoteen suhteutettua suhdelukua. Myös siten, että tarkasteluun ottaa nimikkeet, joihin on viitattu neljäsosassa väitöskirjoja (88 kpl), on joukko vähemmän homogeeninen. Julkaisuvuosien ja nimikkeiden jakautumista verrattaessa voi perustellusti todeta, että 1900-luvun loppupuoliskolla ilmestyneisiin nimikkeisiin viittaaminen on heterogeenisempää kuin vuosisadan alkupuoliskolla ilmestyneisiin. Tätä selittävät paitsi tutkimuksen monimuotoistuminen myös sen määrän kasvu.

Lähdeluetteloiden tarkasteleminen tuo uuden näkökulman tutkimushistorian analysointiin. Se todentaa empiirisesti, keihin ja mihin tutkimuksiin tieteenalalla viitataan. Kvantitatiivisen luonteensa vuoksi näkökulma tarjoaa myös paljon lisäkysymyksiä laadulliselle jatkotutkimukselle.