Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä suomalaisen peruskoulun valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ohjaustavasta ja opettajan opetussuunnitelmaosaamisesta. Opetussuunnitelmassa ilmaistaan kulloisenkin ajan koulutuksellinen tahto, ja opettaja toimii merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa tämän tahdon tulkitsijana ja toteuttajana. Opetussuunnitelman tarkoitusten toteutumisen koulun arjessa edellyttää kuitenkin, että opetussuunnitelma onnistuu ohjaamaan tarkoituksenmukaisesti opettajan työtä. Toisaalta opettajalla on oltava myös opetussuunnitelmaosaamista. Tämän osaamisen perusta rakentuu opettajankoulutuksessa. Opettajan työssä opetussuunnitelmaosaamista merkitys korostuu erityisesti opetuksen suunnittelussa, kun opettaja yhdistää opetussuunnitelman vaatimuksia oppilaiden tarpeisiin. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. 

Osatutkimus I tarkasteli, minkälaista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tekstin välittämä ohjaus on ja kuinka paljon ohjauksesta kohdistuu selkeästi opettajaan ja opetukseen. Aineistona olivat ”Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS) 2004”-asiakirja sekä ”Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset”-asiakirja vuodelta 2010. Analyysiyksikkönä olivat asiakirjan virkkeet (n = 2451). Tulokset osoittivat, että POPS 2004/2010 -asiakirjan tekstin välittämä ohjaus oli kirjavaa ja osin tulkinnanvaraista sekä opettajan ja opetuksen ohjaus vähäistä. Opetussuunnitelman tulkinnalle nähtiin olevan haasteena myös perusteiden Curriculum- ja Lehrplan-ajatteluun perustuva teoreettinen ja rakenteellinen kaksijakoisuus. Lisäksi haasteeksi koettiin, ettei perusteteksti määrittele selkeästi opettajan vastuun ja vapauden suhdetta opetussuunnitelman tarkoitusten toteuttajana. 

Osatutkimuksessa II tarkasteltiin, millaista luokanopettajaksi valmistuvien opiskelijoiden opetussuunnitelmaosaaminen oli heidän itsensä kokemana. Tutkimukseen osallistui 24 luokanopettajaopintojen maisterivaiheen opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin avoimena haastatteluna, johon opiskelijat valmistautuivat laatimalla opetussuunnitelmaosaamistaan kuvaavan käsitekartan. Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden kokemukset opetussuunnitelmaosaamisestaan vaihtelivat merkittävästi. Tulokset osoittivat myös, että mitä monipuolisempaa opiskelijoiden kokemus omasta opetussuunnitelmaosaamisestaan oli, sitä paremmin he myös tiedostivat kehittymistarpeitaan, osasivat arvioida opetussuunnitelmaosaamistaan sekä löysivät oma-aloitteisesti ja sujuvasti ratkaisuja sen kehittämiseksi 

Osatutkimuksessa III oltiin kiinnostuneita siitä, miten ne opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2010 tehdyt muutokset, jotka koskevat kaikkien oppilaiden opetusta eli opetusmenetelmiä ja työtapoja sekä eriyttämistä ja ohjausta, olivat osana opettajien pedagogista ajattelua heidän kertoessaan opetuksensa suunnittelusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 luokan-, aineen- ja erityisopettajaa kaikilta perusopetuksen luokka-asteilta. Tutkimus toteutettiin avoimena haastatteluna, johon opettajat valmistautuivat laatimalla opetuksensa suunnittelua kuvaavan käsitekartan. Tulosten mukaan opettajat huomioivat opetuksensa suunnittelussa opetussuunnitelman perusteiden muutokset sekä määrällisesti että laadullisesti hyvin eri tavoin. Opettajat, jotka olivat sisäistäneet opetussuunnitelman tarkoitukset osaksi pedagogista ajatteluaan, myös suunnittelivat opetustaan opetussuunnitelman tarkoitusten suunnassa. 

Tutkimuksen tuloksia tarkastellaan lopuksi toimijuuden käsitteen avulla. Tulosten mukaan POPS 2004/2010 -asiakirjan ohjaustapa sekä edistää että rajoittaa opettajan toimijuutta opetussuunnitelman tarkoitusten toteuttajana. Lisäksi luokanopettajaksi valmistuvilla ja opettajina työskentelevillä oli hyvin vaihtelevaa opetussuunnitelmaosaamista toimijuutensa tukena. Opiskelijoiden osaamiskokemusten eroja selittivät erityisesti opiskelijoiden erilaiset opintovalinnat ja mahdollisuudet kehittyä opetussuunnitelmaosaamisessaan opetusharjoitteluissa. Opettajien opetussuunnitelman suunnassa tapahtuvaa pedagogista ajattelua opetusta suunnitellessa tuki erityisesti opettajien osallistuminen koulun opetussuunnitelmaprosessiin. Tulosten perusteella ehdotetaan sellaisia toimenpiteitä ja käytäntöjä, jotka voivat tukea sekä tulevien opettajien että opettajana työskentelevien toimijuutta opetussuunnitelman tarkoitusten ja oppilaiden tarpeiden yhdistäjänä.