Tutkimuksessa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla kansallisia luonnontieteen, biologian ja maantieteen yhteisöllisen oppimisen ja opiskelun tutkimuksia ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Tarkasteluun on valikoitu kahdeksan tutkimusta, joista kolme on toteutettu peruskoulussa, neljä luokanopettajien ja yksi aineenopettajien koulutuksen yhteydessä. Monet tarkastelluista tutkimuksista ovat opinnäytteitä tai opinto- sekä maastokurssien yhteydessä toteutettuja tutkimuksia. Katsauksen "teoriamalliksi" on johdannossa esitelty kansainvälisiä yhteistoiminnallisen ja yhteisöllisen oppimisen tutkimuksia, lähinnä luonnontieteen ja biologian koulutuksesta. Tutkimusmenetelmänä on ollut kansainvälisten tutkimusten analyysiin perustuva teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa-antavia aineiston suppeudesta ja harkinnanvaraisuudesta johtuen. Löydökset kuitenkin osoittavat, että yhteisöllinen oppiminen on opiskelumenetelmänä haastava, mutta mahdollistaa muutoksia opettajien ja oppijoiden asenteissa, ajattelussa sekä opetusjärjestelyissä ja työtavoissa.