Tutkimuksessa tarkastellaan maa- ja kalliolämmön (geoenergian) hyödyntämisessä Suomessa tapahtunutta kehitystä sekä arvioidaan mahdollisia tulevaisuuden kehityspolkuja. Ajallisesti tutkimus kattaa koko suomalaisen geoenergialiiketoiminnan historian 1970-luvulta aina tulevaisuuteen vuoteen 2030 asti. 

Teoreettisesti tutkimus pohjaa kestävän kehityksen transitiotutkimuksen piirissä kehitettyyn sosioteknisen muutoksen monitasoiseen näkökulmaan (Multi-level perspective on socio-technical transitions, MLP). Toisena teoreettisena perustana on tulevaisuudentutkimus ja siinä erityisesti skenaarioiden rakentamisen taustalla vaikuttava tutkimusperinne. Työssä yhdistetään mainittujen teoriasuuntausten elementtejä ja tuotetaan tulevaisuussuuntautunut versio MLP-kehyksestä, jossa MLP:ssä tunnistettuja kehityksen säännönmukaisuuksia hyödynnetään skenaariotyössä. 

Työn primääriaineiston ytimenä on 31 asiantuntijahaastattelua. Haastatteluin kerättyä informaatiota täydennetään laajalla sekundääriaineistolla, joka koostuu ajankohtaisartikkeleista (162 kpl), energiapolitiikkaa käsittelevistä politiikkapapereista ja rakentamisen energiavalintoja taustoittavasta kirjallisesta aineistosta. Toinen verkkokyselyllä kerätty primääriaineisto keskittyy asiantuntijoiden näkemyksiin kiinteistöjen lämmittämisen tulevaisuudesta. 

Keskeinen menetelmä haastattelu- ja artikkeliaineiston analysoinnissa on laadullinen sisällönanalyysi, jossa MLP-kehikon analyyttisiä tasoja ja niiden sisällä tunnistettuja teemoja hyödynnetään alustavina luokittelukategorioina. Tulevaisuustiedon kerryttämisessä hyödynnetään Delfoi-menetelmää. Delfoissa tiedonkeruu toteutetaan kahdessa vaiheessa. Tiedonkeruun ensimmäinen kierros toteutetaan haastattelujen yhteydessä ja toinen verkkokyselynä. Pohjautuen ensimmäisen kierroksen tiedonhankintaan ja MLP-teorian tunnistamiin säännönmukaisuuksiin laaditaan työssä vuoteen 2030 ulottuvia skenaarioita kiinteistöjen lämmittämisen muutoksesta. Delfoin toisella tiedonhankinnan kierroksella asiantuntijoita pyydetään arvioimaan laadittuja skenaarioita ja ottamaan kantaa geoenergian hyödyntämisen tulevaisuuteen. 

Tutkimuksen tuloksena saadaan kuvaus suomalaisen maalämpöalan kehitysprosessista, sen mahdollisista tulevaisuuksista ja tärkeimmistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan geoenergian hyödyntämisen kehittymiseen Suomessa. Tulevaisuusosiossa kolme todennäköisimpänä pidettyä kiinteistöjen lämmitysmarkkinoiden kehityskulua esitetään skenaarioina, joista kussakin geoenergialla on oma roolinsa. Skenaarioiden sisältöä luonnehtivat otsikot ovat: ”Kannattavasti kahteen suuntaan”, ”Uusiutuvia paikallisesti” ja ”Kilpailukykyisesti kaukolämmöllä”. Otsikoiden järjestys yllä kuvaa asiantuntijanäkemyksiä laadittujen skenaarioiden keskinäisistä toteutumistodennäköisyyksistä. 

Tutkimuksessa ei pyritä ennustamaan geoenergian hyödyntämisen laajuutta vuonna 2030 vaan paremminkin tavoitteena on havainnollistaa, kuinka monipuoliset tekijät liittyen mm. yhteiskunnallisiin olosuhteisiin, tekniikan ja palvelujen kehitykseen sekä toimijoiden tiedollisiin valmiuksiin tuottavat yhtäältä pysyvyyttä ja toisaalta muutosta kiinteistöjen energiaratkaisujen markkinoilla. Toteutuneeseen kehitykseen vaikuttaneiden seikkojen ja muutosdynamiikan tuntemusta voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja ja arvotettaessa tehokkaimpia tapoja vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Tutkimuksen tärkeimpiä teoreettis-metodologisia kontribuutioita ovat laadullista sisällönanalyysiä hyödyntävä MLP:n operationalisoinnin tapa ja tulevaisuusorientoitunut MLP:n hyödyntäminen, jossa tulevaisuustietoa kerätään ja järjestetään skenaarioiksi Delfoi-menetelmää hyödyntäen. 

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta geoenergian hyödyntämisen kehityksen Suomessa olleen monipuolisten vaikuttimien tulosta. Energiamarkkinoiden olosuhteet, geoenergian kustannustehokkuus ja geoenergian hyödyntämiseen liittyvä palvelutarjonta ovat olleet keskeisiä geoenergian suosioon vaikuttaneita tekijöitä. Kiinteistöjen lämmitysratkaisujen markkinoiden tulevasta kehityssuunnasta on jo nähtävillä kiinnostavia signaaleja. Aiempina vuosikymmeninä vallinnut keskitettyihin voimalaitoksiin nojaava energiantuotannon rakenne on saamassa rinnalleen yhä monilukuisempia kiinteistökohtaisen energiantuotannon tapoja. Lisäksi monien perinteisten voimalaitospolttoaineiden hyödyntäminen on uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseen kannustavien ilmasto- ja energiapoliittisten päätösten myötä muuttumassa joko hankalaksi tai kalliiksi. Tämä kehitys saattaa aiheuttaa suuriakin muutoksia tapaan, jolla kiinteistöjen lämmitysmarkkinat organisoituvat ja keitä keskeiset toimijat lämmitysmarkkinoilla ovat. Geoenergia on yksi suosiotaan kasvattaneista hajautetun energiantuotannon muodoista ja kypsänä teknologiana sen hyödyntäminen jatkunee tulevaisuudessakin, joskin uusissa pientaloissa muut lämpöpumpputyypit tulevat tulevaisuudessa kasvattamaan osuuttaan geoenergian osuuden kustannuksella. Potentiaalia geoenergian käytön lisäämiseen on etenkin suurissa kiinteistöissä, joissa on lämmityksen ohella myös jäähdytystarvetta.