allitus julkisti 11. huhtikuuta
vuosien 2019–2022 julkisen talouden suunnitelman. Keskeinen tavoite on
edistää kasvua panostamalla koulutukseen ja osaamiseen. Kehysriihen
päätöksin panostetaan erityisesti työnhaun tukeen, osaamisen
kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen. Päätöksillä on vaikutusta
maaseudun yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuuksiin.

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014-2020 nostaa
yrittäjyyden ja kasvun edistämisessä tärkeäksi yrittäjyyttä tukevan
toimintaympäristön. Uusia työpaikkoja syntyy palvelutuotantoa
monipuolistamalla ja tarjoamalla palveluja maaseudun ulkopuolisille
asiakkaille. Maaseutualueiden elinkeinorakenne palveluvaltaistuu
edelleen samalla kun alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden
työpaikkojen lukumäärä laskee. Maatalouden ja kaikkiaan alkutuotannon
rooli on edelleen merkittävä ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla.
Siirryttäessä lähemmäs kaupunkikeskuksia ja maaseudun paikalliskeskuksia
alkutuotannon suhteellinen osuus työllistäjänä pienenee.

Maaseutukatsauksen
2017 mukaan liikeyritysten toimipaikoista lähes 40 % sijaitsi vuonna
2014 maaseutukunnissa. Suurin osa kaupunkien läheisellä maaseudulla,
ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevista
liikeyrityksistä on pieniä alle 4 henkeä työllistäviä toimipaikkoja.
Suuret, yli 250 henkilöä työllistävät, yritykset sijaitsivat pääosin
kaupungeissa.

Kokonaisohjelman toimenpide-ehdotuksessa numero
41 nostetaan esiin maaseudun pienyrityksiin ja toimintaympäristöön
kohdistuvien lainsäädännöllisten muutosten ja joustojen tärkeyttä.
Hallituksen kehysriihessä linjaama työsopimuslakiin valmisteltava
muutos, jonka tarkoituksena on keventää irtisanomisen kriteereitä alle
20 henkeä työllistävissä yrityksissä, on kokemukseni mukaan maaseudulla
sijaitsevaa yrittäjyyttä kasvattava ja tukeva linjaus.  Muutoksen
perimmäinen tavoite on alentaa työllistämisen kynnystä.