A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
16-17-vuotiaiden suomalaisnuorten puheäänen korkeus
Tekijät: Ilkka Ketolainen, Minna Laakso, Susanna Simberg
Kustantaja: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisuvuosi: 2017
Journal: Puhe ja kieli
Vuosikerta: 37
Numero: 4
Aloitussivu: 259
Lopetussivu: 277
DOI: https://doi.org/10.23997/pk.60780
Verkko-osoite: https://journal.fi/pk/article/view/60780/30637
Rinnakkaistallenteen osoite: https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/29120041
Puheäänen korkeuteen (F0) vaikuttavat anatomisten ja biologisten tekijöiden lisäksi erilaiset sosiokulttuuriset ja behavioraaliset käyttäytymismallit. Äänenkäytön kannalta epäoptimaaliset mallit voivat johtaa jopa äänihäiriöihin. Tutkimus selvitti, mikä on suomea äidinkielenään puhuvien 16–17-vuotiaiden nuorten puheäänen korkeus ääneen luettaessa ja spontaanipuheessa. Lisäksi tutkittavilta mitattiin lukunopeus, F0 vokaalifonaatiossa, ja heiltä kerättiin äänenkorkeuden itsearvio. Tuloksia verrattiin Aino Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimukseen, jossa havaittiin puhujien sukupuolen ja koulutustaustan vaikuttavan F0:an.
Suomalaisnuorten puhekäyttäytyminen näyttäisi muuttuneen 30 vuodessa: Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimuksessa ammattikoulutytöt puhuivat lukiotyttöjä korkeammalta ja sukupuolten välillä esiintyi eri puhetehtävissä eri strategioita, mutta tässä tutkimuksessa koulutustausta tai sukupuoli ei ollut yhteydessä äänenkorkeuden säätelyyn puheessa. Tyttöjen F0 oli luennassa 216 Hz ja spontaanipuheessa 213 Hz. Poikien F0 oli kansainvälisesti verrattuna matala: lukunäytteissä 101 Hz ja spontaanipuheessa 97 Hz. Mahdollisesti poikiin vaikuttaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä sosiaalinen normi, joka arvostaa matalan puheäänen käyttöä. Matalaa puheääntä suosittiin myös itsearvioissa: valtaosa tutkittavista arvioi puhekorkeutensa keskivertoa matalammaksi.
Ladattava julkaisu This is an electronic reprint of the original article. |