Wellness-kulutuksesta on tullut yksi nousevista kulutustrendeistä ja ilmiö on saanutosakseen yhä kasvavaa huomiota ja laajempia merkityksiä niin tutkimuksessa, mediassa kuin liiketoiminnassakin. Nyky-yhteiskunnassa hyvinvoinnin tavoittelu ja itsensä kehittäminen on tietyssä määrin jopa aineellista hyvinvointia merkityksellisempää ja terveydestä ja hyvinvoinnista on tullut uusi elämänarvo. Hyvinvointi ja hyväkuntoisuus nähdään paitsi henkilökohtaisena velvollisuutena myös statussymbolina ja kilpailuvalttina. Kulutusresursseilla ja koulutuksella on tutkimusten mukaan vahva yhteys terveydentilaan ja hyvinvointiin. Wellness-kuluttajista on kuitenkin Suomessa toistaiseksi melko vähän empiiristä markkina- ja kulutustutkimusta.Erityisesti matkailu- ja vapaa-ajan tutkimus on toiminut wellness-kulutuksen

tutkimuksessa suunnannäyttäjänä, mutta kulutustutkimuksen saralla wellnesskäsitettä ei ole juurikaan huomioitu. Ilmiön laajuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi laajempaa keskustelua tarvitaan kuitenkin myös kulutustutkimuksen ja kaupan tutkimuksen piirissä. Tässä artikkelissa pyrimme laajentamaan wellness-käsitettä ja tarkastelemaan matkailuun, vapaa-ajan palveluihin ja vähittäiskauppaan liittyvää wellness-kulutusta toisiinsa kytkeytyvänä, vahvasti elämyskulutukseen liittyvänä kokonaisuutena.