Ajan havaitsemiseen ja kokemiseen liittyvä tutkimustieto viittaa ajallisten ongelmien olevan keskeinen osa ADHD:n oirekuvaa, eikä niitä kyetä tyhjentävästi selittämään muiden kognitiivisten oireiden avulla. Kasaantuneesta tutkimustiedosta huolimatta ajan kokemukseen liittyviä ongelmia ei juurikaan huomioida hoidossa tai sen suunnittelussa. Subjektiivisen ajan rooli arkipäiväisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa on keskeinen, ja tämän ilmiön huomioiminen saattaa avata hedelmällisen keskustelun tiettyjen oireiden etiologiasta ja diagnostisesta luokittelusta myös laajemmin.