Maiseman muutosten seurantaa varten on kehitetty mittareita Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkijoiden yhteisesti toteuttamassa Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden seurantaindikaattorit -hankkeessa (VAMMI) vuosina 2003–2004. Hankkeessa tarkasteltiin maiseman kulttuuri- ja luontotekijöitä mitattavina muuttujina sekä miten maisema asukkaiden kokemusten mukaan muuttuu. Hankkeen ulkopuolelle jätettiin muissa projekteissa tehtävä indikaattorityö kuten luonnon monimuotoisuusindikaattorien ja visuaalisen maiseman tilan seurannan kehittäminen. Tavoitteena oli kehittää indikaattoreita osoittamaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden muutosta ja kehityssuuntia. Indikaattoreiden ilmaiseman tiedon haluttiin perustuvan viranomaisten ylläpitämiin, yhteismitallisiin tietoaineistoihin ja kykenevän osoittaa muutoksen määrää ja suuntaa. Indikaattoreiden toimivuutta testattiin kahdella tutkimusalueella: Uudellamaalla Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson sekä Pohjois-Savossa, Nilsiän Pohjois-Sänkimäki–Sänkimäen valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Indikaattoreiden tulkinnan taustatiedoksi ja seurantamenetelmän kehittämiseksi tarkasteltiin tutkimusalueiden maisemarakennetta ja teetettiin alueilta historiallisten karttojen analyysi, mikä antoi oleellista perustietoa kohdealueilta.
Hankkeen tuloksena esitetään viittä indikaattoria arvokkaiden maisema-alueiden seurantaan: Alueidenkäyttö (Asutus, Liikenneväylät ja Maatalousmaa), Maa- ja metsätalouselinkeinot ja maisemayrittäjyys, Suojelun toteutuminen, Maiseman vetovoimaisuus sekä Koettu maisema. Indikaattorit on valittu kuvaamaan maiseman muutosta erityisesti maaseutumaiseman rakennetun ympäristön ja sitä ylläpitävän viljelyelinkeinon ja maisemayrittäjyyden elinvoimaisuuden näkökulmista. Kvantitatiivisten indikaattorien lisäksi selvitettiin asukkaiden kokemuksia arvokkaaksi luokitellusta maisemasta asuinympäristönä sekä havaintoja
siinä tapahtuneista muutoksista kyselyn avulla. Koettua maisemaa koskevan tiedon yhtenäisellä keräämisellä vahvistetaan tilastotietoihin perustuvan seurannan tuloksia ja edistetään asukkaiden tietoisuutta ja osallistumista. Indikaattoreiden avulla voidaan selvittää hallinnon tarvetta vaikuttaa niiden alueiden kehitykseen, joissa koetaan kielteisiä maiseman muutoksia tai jos maisemamuutos alueella on ennakoitavissa kielteiseksi sekä niitä maisemanpiirteitä, joita pitää erityisesti alueella vaalia. Työn tuloksia kehitetään edelleen osaksi ympäristöhallinnon muuta ympäristön tilan seurantaa. Indikaattoritietoa voidaan hyödyntää myös maisema-alueiden opetuksessa, tutkimuksessa ja tiedotuksessa.