Oikeustapauskommentissa käsitellään korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 1996:101. Syytetty oli esittänyt, että toimiessaan tieliikennelain (267/1981, kumottu) 58 §:n mukaisella tavalla ja jäädessään onnettomuuspaikalle hän olisi samalla joutunut syytteen varaan, mikä olisi ollut vastoin Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johdettavissa olevaa periaatetta, ettei kukaan ollut velvollinen myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen.

Kirjoituksessa arvioidaan korkeimman oikeuden ratkaisua voimassa olevan lainsäädännön sekä korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aikaisemman ratkaisukäytännön kautta.