Artikkelissa tarkastellaan suomea vieraan kielenä opiskelevien teksteissä esiintyviä muodollisia subjekteja. Huomioni kohteena ovat sellaiset suomen kielen lauseet, joiden rakenteessa luonnostaan ei ole subjektia tai joissa on epätyypillinen subjekti mutta joihin oppija on lisännyt subjektin paikalle se-pronominin muodolliseksi subjektiksi. Muodollinen se-subjekti, eräänlainen lisäsubjekti, ei kuitenkaan näihin lauseisiin kuuluisi. Suomen kielessä luonnostaan subjektittomia ovat esimerkiksi erilaiset tilaa ja olosuhteita kuvaavat lauseet ja epäprototyyppisiä subjektitäydennyksiä ovat esimerkiksi infinitiivi- ja lausesubjektit. Tavoitteenani on luoda yleiskuva oppijoiden muodollisen se-subjektin käytöstä, joka ansaitsee huomiota sekä suomen syntaksin että oppijankielen näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto on kerätty kansainvälisestä oppijankielen korpuksesta. Muodollisen subjektin lauseista suurin osa on B1–B2-kielitaitotasolla (CEFR) olevien oppijoiden teksteistä, ja aineiston oppijoista suurimman osan äidinkieli on jokin indoeurooppalainen kieli. Aineistossani lisäsubjekteja löytyy etenkin skandinaavisia, germaanisia ja slaavilaisia kieliä äidinkielenään puhuvien teksteistä. Muodolliset subjektit ovat tuttuja monien oppijoiden äidinkielissä, ja suomen kielessä taas on lukuisia erityyppisiä subjektittomia rakenteita. Aiempien havaintojeni ja aineistoni perusteella suomenoppijat voivat lisätä muodollisen subjektin se sellaisissa tapauksissa, joissa lause ei rakenteensa vuoksi saa prototyyppistä subjektia, joka on nominatiivimuotoinen ja sijaitsee predikaatin edellä. Tällöin monikasvoinen ja tuttu se-pronomini voi saada semanttisesti tyhjän subjektielementin tehtävän.

Suomenoppijoiden tuottamat lisäsubjektilliset lauseet kuuluvat seuraaviin suomen kielen lauseryhmiin: subjektittomiin tai e-subjektillisiin erikoislausetyyppeihin ja lauseisiin, joissa subjektitäydennyksenä on infinitiivi tai sivulause. Joissakin konteksteissa muodollisia lisäsubjekteja esiintyy monilla taitotasoilla, kun taas toiset liittyvät selvemmin tiettyyn taitovaiheeseen. Etenkin säätilan ilmauksissa on eniten opintojensa alkupuolella olevien opiskelijoiden lauseita, kun taas lause- ja infinitiivisubjektillisia virkkeitä rakentavat tyypillisesti jo opinnoissaan pidemmällä olevat.