Valinnanvapaus on moraalinen oikeus, jonka avulla terveydenhuollossa voidaan lisätä potilaan itsemääräämistä ja valinnan mahdollisuuksia. Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa kirjattiin lakiin (Terveydenhuoltolaki 1326/2010) Suomessa vuonna 2011. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida elektiivisen leikkauspotilaan valinnanvapautta potilaan oikeutena valita sairaala. Tutkimuksessa tarkasteltiin valinnanvapauden arvostamista, sairaalan valintaa koskevan oikeuden tuntemista ja sairaalan valintaan osallistumista sekä analysoitiin sairaalan valintaan yhteydessä olevia potilaaseen ja terveydenhuollon organisaatioon liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kuvaus elektiivisen leikkauspotilaan valinnanvapauden toteutumisesta julkisessa terveydenhuollossa Suomessa. 

Tutkimuksen aineisto muodostui kyselytutkimuksesta ja hoidettujen potilaiden määrää koskevasta toteumatiedosta. Kyselytutkimuksessa käytetty kyselylomake koostui kolmesta mittarista: Sairaalan valinta (SAVA), EuroQol 5D (EQ-5D-5L) ja Health Opinion Survey (KHOS). Kyselytutkimuksen kohdejoukon muodostivat yhden erityisvastuualueen sairaaloissa (n=9) hoidetut aikuiset leikkauspotilaat, joille oli suoritettu elektiivinen leikkaustoimenpide (n=853). Kyselytutkimus toteutettiin 2014–2015. Hoidettujen potilaiden määrää koskeva toteumatieto kerättiin kolmen (n=3) sairaanhoitopiirin ja yhden (n=1) sairaalan tilastoista vuosilta 2014–2016. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan valtaosa elektiivisistä leikkauspotilaista arvosti valinnanvapautta, mutta alle puolet heistä tunsi laillisen oikeutensa valita sairaala. Vain neljännes elektiivisistä leikkauspotilaista oli osallistunut sairaalan valintaan. Sairaalan valintaan osallistuneet vastaajat arvostivat muita enemmän valinnanvapautta ja oikeutta valita sairaala. Sairaalan valinta näyttää olevan helpompaa ikääntyneille, vähän koulutetuille, pienille lapsiperheille, potilasjärjestön jäsenille ja itse aktiivisesti tietoa sairaaloiden toiminnasta etsineille vastaajille. Hoidettujen potilaiden määrän kehittymistä koskevan toteumatiedon mukaan sairaanhoitopiireissä hoidetuista potilaista 3–8 % oli tarkastelujaksolla vuosittain muiden kuin niiden omien jäsenkuntien potilaita. Vastaajat arvostivat sairaalan valinnassa eniten potilasturvallisia hoitokäytäntöjä, korkeaa lääketieteellistä hoidon tasoa ja ammatillista osaamista sekä myönteistä palvelukokemusta. Vähiten tärkeänä vastaajat pitivät sairaalan tiloja ja oheispalveluja sekä hoidon ja palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Vastaajat olivat harvoin etsineet itse tietoa julkisten sairaaloiden toiminnasta. Valtaosa itse tietoa etsineistä oli saanut tietoa sairaaloiden verkkosivuilta ja lähes puolet ystäviltä ja läheisiltä. Terveydenhuollon ammattilaisista lähettävä lääkäri oli se, jolta vastaajat olivat saaneet eniten tietoa. Elektiiviset leikkauspotilaat suhtautuivat myönteisesti terveyttä ja sairautta koskevaan tietoon ja itsehoitoon. 

Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää potilaan oikeuksia ja valinnanvapautta edistäviä toimintatapoja julkisessa terveydenhuollossa ja määrittää elektiivisille leikkauspotilaille tarjottavan sairaalan toiminnan ja palvelun laatua koskevan vertailutiedon sisältöä. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan potilaan valinnanvapauden arvoperustan, toteutumisen ja valintaan yhteydessä olevien tekijöiden tutkimusta kansallisilla ja kansainvälisellä aineistolla eri konteksteissa määrällisesti ja laadullisesti. Tutkimusta varten kehitetyn SAVA-mittarin kehittämistä ja testaamista tulisi myös jatkaa sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistuksen edetessä ja potilaan valinnanvapauden laajetessa.