Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin opetussuunnitelma on esillä
suomalaisten opettajankoulutusten kirjoitetuissa opetussuunnitelmissa. Selvitys kohdistuu
ja rajautuu kirjoitettuun opetussuunnitelmaan. Lähtökohtana on näkemys opettajankoulutuksen
kirjoitetun
opetussuunnitelman keskeisestä merkityksestä opetustyön suuntaviivana
ja ohjaajana. Pyrkimyksenä oli havainnoida, kuinka näkyvästi
opetussuunnitelma on esillä opettajankoulutuksissja mistä näkökulmista
opetussuunnitelmaa opettajankoulutuksissa käsitellään. Selvitystä varten
käytiin läpi 41 opettajankoulutuksen kirjoitettua opetussuunnitelmaa.
Näistä 23 on luokanopettajankoulutuksia, 18 aineenopettajakoulutuksia.
Selvityksen taustaksi tarkasteltiin suomalaista opetussuunnitelman,
opettajankoulutuksen, opettajien opetussuunnitelma-ajattelun sekä
yliopistojen opetussuunnitelmatyön
nykytilannetta.

Selvityksen perusteella eri opettajankoulutuksissa opetussuunnitelma on esillä määrällisesti
hyvin
vaihtelevasti. Enimmillään opetussuunnitelma mainittiin 33 kertaa
yksittäisen opettajankoulutuksen kirjoitetussa opetussuunnitelmassa.
Vähimmillään opetussuunnitelma mainittiin 2 kertaa.
Opettajankoulutuksista 34 %:ssa on opintojaksoja, joiden fokus on
opetussuunnitelma. On erittäin merkittävää, että 34 %:ssa
opettajankoulutuksia opetussuunnitelma muodostaa oman opintojaksonsa tai
kokonaisuutensa. Täten varmistetaan opetussuunnitelman perusteellinen
käsittely ja opetussuunnitelmaan perehtyminen teoreettisista ja
käytännöllisistä näkökulmista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että näissä
yliopistossa on opetussuunnitelmaa koskevaa asiantuntijuutta.
Merkittävää sinänsä on myös se, että 66 %:ssa koulutusten
opetussuunnitelmista ei ole omaa opintojaksoa, jonka varsinainen sisältö
kohdistuu opetussuunnitelmaan. Opettajankoulutukset eroavat tässä
suhteessa toisistaan huomattavasti. Opettajankoulutuksista 29 %:ssa
opetussuunnitelma mainitaan koulutuksen yleisissä tavoitteissa.
Opettajankoulutusten yleisissä tavoitteissa nousee esiin opiskelijan
kyky käyttää opetussuunnitelmaa sekä valmius opetussuunnitelmatyöhön.
Näistä tavoitelauseista käy ilmi opetussuunnitelman merkitys opettajan
työvälineenä. Merkille pantavaa on, että yli 70 %:ssa
opettajankoulutuksista opetussuunnitelmamaininnat puuttuvat
opetussuunnitelmien yleisistä tavoitteista. Ajatellen opettajan
ammatillista kehitystä ja tutkinnon muodostumista tulisi
opetussuunnitelmien olla keskeisessä roolissa tulevien opettajien
opetuksessa ja näin ollen näkyä yleisissä tavoitteissa. Lisäksi voisi
olettaa, että opetussuunnitelmaa koskevat valmiudet ovat
opettajankoulutuksen keskeinen tavoite jokaisessa yliopistossa.
Opetussuunnitelmaa käsitellään opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa
eri tavoin pääsääntöisesti opetussuunnitelma liittyy oppiaineiden
opetusta käsitteleviin opintoihin – toisaalta on myös koulutuksia,
joissa opetussuunnitelmaa käsitellään kokonaisuutena ja laajasti
ymmärrettynä. Opetussuunnitelmaa tarkastellaan useammin yksittäisen
oppiaineen näkökulmasta kuin laaja-alaisempana teoreettisena ja
käytännöllisenä kokonaisuutena. Suurimmat erot
opetussuunnitelmamainintojen määrässä näyttävät olevan yliopistojen
välillä. On yliopistoja, joiden useissa eri luokan- ja
aineenopettajakoulutuksissa on esimerkiksi opintojakso tai jaksoja,
joiden nimissä opetussuunnitelma mainitaan. Toisaalta on myös
yliopistoja, joiden yhdessäkään luokan- tai aineenopettajakoulutuksessa
ei ole tällaisia opintojaksoja. Yksi keskeinen tämän selvityksen
tuottama havainto on, kuinka kirjava on suomalainen
opettajankoulutuskenttä ja opettajankoulutusten opetussuunnitelmat.