Yrittäjyyskasvatuksen taustalta löytyy laajoja poliittisia, kansallisia koulutusjärjestelmiä ja alueellista kehittämistä koskevia tavoitteita. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä se on kuitenkin melko uusi tulokas, ja se on kirvoittanut voimakkaita kannanottoja puolesta ja vastaan. Yrittäjyyskasvatuksen puolestapuhujien mukaan nyky-yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, kuten elämänhallintaa, yrittäjämäistä toimintatapaa, riskinottokykyä, innovatiivisuutta, omatoimisuutta ja aktiivisuutta sekä omien näkemysten perustelua, saavutetaan parhaiten nimenomaan yrittäjyyskasvatuksen kautta. Toisaalta yrittäjyyskasvatus on nähty uusliberalistisena hallintana ja yksilöiden välistä tasa-arvon kaventajana. Opettajat ovat puolestaan kokeneet yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisen opetukseen hankalana. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisia ovat opettajaopiskelijoiden käsitykset yrittäjyyskasvatusta kohtaan. Aineisto on kerätty keväällä 2010, 2011 ja 2012, ja se muodostuu 257 opettajaopiskelijan kirjoittamasta yrittäjyyskasvatuksen merkitystä pohtivasta esseestä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että opettajaopiskelijat suhtautuvat yrittäjyyskasvatukseen ja sen mahdollisuuksiin pääosin positiivisesti. Suurin osa opiskelijoista ei osoita yrittäjyyskasvatusta kohtaan kriittisyyttä. Sen sijaan opettajaopiskelijat suhtautuvat siihen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden esittämänä vaatimuksena. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista korostetaan erityisesti kansalaiskasvatusta, osallistumista, toimimista ja yritteliäisyyttä. Lisäksi osa opiskelijoista korostaa yrittäjyyskasvatusta opettajan pedagogisena välineenä. Yrittäjyyskasvatukseen negatiivisesti suhtautuvat opettajaopiskelijat puolestaan kokevat yrittäjyyskasvatuksen poliittisesti värittyneenä.