Tiivistelmä

Tutkimuksessa pyritään rakentamaan laskennallinen, helposti päivitettävissä oleva ja alueellista sekä ajallista vertailua mahdollistava aluevaikutusmalli tapahtuma- ja festivaaliklustereille. Esimerkkinä ovat Oulun, Porin ja Seinäjoen seudut. Klustereiden vaikuttavuusalue on oletettu maakunnalliseksi. Vaikutuksia on arvioitu yritys- ja toimialatilastoperusteisesti. Keskeisinä muuttujina ovat olleet klustereiden tulovaikutus (liikevaihdolla mitaten) ja henkilöstövaikutus (henkilötyövuosilla mitaten). Malli antaa laskennallisen aluevaikutuksen tutkimuksessa määritellyille tapahtumaklusterille ja vastaavan potentiaalisen vaikutuksen musiikkifestivaaliklustereille. Mallin rakentaminen etenee vaiheittain seuraavasti: 

(1) Klusterianalyysi. Tässä vaiheessa on määritelty soveliaat klustereiden toimialat. Toimialamäärittelyssä on käytetty toimialojen välisten panos-tuotosvirtojen paljastamiseksi alueellista panos-tuotosmallia, kansainvälisten tapahtumatuotantotutkimusten yleisiä määritelmiä, aiempia tapahtumatuotantoklusterin toimialamääritelmiä ja aiempia alueellisia matkailututkimuksia. Klusterit on sovitettu Tilastokeskuksen viisiportaiseen toimialaluokitukseen.

(2) Klustereiden tuotepainojen estimointi. Määrillään soveliaat tapahtuma- ja musiikkifestivaalituotteet koskien kohdan (1) toimialoja. Tuotteet jaotellaan ominaisiin, ei-ominaisiin ja liitännäisiin tuotteisiin. Yhdessä kohdat (1) ja (2) sisältävät toimialat-tuote -matriisien estimoinnit. Tehty herkkyysanalyysi osoittaa, että tulokset eivät ole niinkään herkkiä tuotepainojen vaihteluiden suhteen, mutta kylläkin sen suhteen, kuinka klusteritoimialat määritellään.

(3) Tapahtuma- ja musiikkifestivaaliklustereiden vaikuttavuustypologisointi: primääri-, sekundääri- ja tertiäärivaikutusiin.

(3.1) Tarjontaklusterivaikutukset. Vaikutukset liittyvät välittömään tapahtumien tuottamiseen (primäärivaikutus) ja siihen liittyviin palvelusektorin klusterivaikutuksiin sekä erillisenä valmistavan sektorin vaikutuksiin (sekundäärivaikutukset). Viimemainittujen klustereiden yhteydessä arvioidaan myös klustereiden välilliset vaikutukset tarkastelluissa maakunnissa hyödyntäen panos-tuotosanalyysia. Yhdessä primääri- ja sekundäärivaikutusklusterit muodostavat tapahtumatarjontaklusterivaikutuksen. 

 (3.2) Kysyntäklusterivaikutukset. Tutkimuksessa kysyntävaikutukset on jaoteltu yritys-klusterivaikutuksiksi, jotka syntyvät erikseen alueen ulkopuolelta tapahtuvan matkailukysynnän seurauksena ja paikallisten ihmisten tapahtuma- ja festivaalikysynnän pohjalta.

Edelleen tapahtumaklusterit on jaoteltu kolmeen toiminnallisesti erottuvaan klusteriluokkaan: (a) suunniteltuihin tapahtumiin, (b) kaikkiin tapahtumiin ja (c) musiikkifestivaalitapahtumiin liittyviin yritysklustereihin. Luokassa (b) on siis myös itse suunnitellut tapahtumat sekä jatkuvasti järjestetyt – ei ajallisesti rajatut tapahtumat.   Vaikka tilastoaineistossa näkyvät yksittäiset musiikkifestivaalit ja tapahtumat omalta osaltaan, niin malli soveltuu parhaiten sellaisten alueiden tapahtuma- ja musiikkifestivaalivaikutusten arviointiin, jossa tarkastellut klusterit toimivat ympärivuotisesti. Mikäli halutaan analysoida yksittäisten tapahtumien ja festivaalien vaikutuksia, niin tarvitaan erillistutkimus tai tuoterajoitteiden lisäksi tapahtuman vaikutusajallinen rajoite. Tutkimuksen tavoitteen mukaisesti tällaista rajoitetta ei ole sovellettu tämän tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa lasketaan ja raportoidaan em. klustereiden tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa. Vaikutusten merkitysanalyysin perusteella voidaan todeta vuoden 2012 lukujen valossa, että vaikka tapahtumaklustereissa työntuottavuus eli tulonmuodostuspotentiaali on heikkoa, ala on työllistävä ja vähemmän sisäisesti riskialtis talouden häiriöille tulonmuodostuksen jakautuessa useamman toimijan vastuulle. Alan verkostomainen tulonmuodostus kasvattaa siten jokaisen aluetalouden kimmoisuuskykyä ja se levittää mahdolliset aluekehittämisen panostukset laaja-alaisesti aluetalouteen. Tarkastelluista alueista Satakunnassa joustavuusindeksi suhteessa teollisuuteen on korkein. Lisäksi, paikallisiin tapahtumiin ja musiikkifestivaaleihin liittyvät työpaikat eivät siirry globaalisti kuten jalostuksen ja teollisuuden työpaikat, joten työllistyminen on varsin pysyvää. 

Avainsanat: Musiikkifestivaaliklusteri, tapahtumaklusteri, taloudelliset vaikutuspotentiaalit alueellisessa yrityssektorissa, Oulun kaupunkiseutu, Porin kaupunkiseutu ja Seinäjoen kaupunkiseutu, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa.