Koulujen opetusryhmät monikulttuuristuvat tällä
hetkellä entistäkin nopeammin. Samaan aikaan
on herännyt huoli erityisesti toisen polven maahanmuuttajaoppilaiden
heikosta menestymisestä
suomalaisissa kouluissa (Valtiontalouden tarkastusvirasto
2015). Heikko menestys johtuu Acquahin,
Tandonin ja Lempisen (painossa) mukaan
osittain yhtenäiskulttuuriin perustuvasta opetuksesta,
joka asettaa erityisesti maahanmuuttajataustaisille
oppilaille niin kielellisiä kuin sosiaalisiakin
haasteita (ks. myös Nieto & Bode 2008). Tämän
takia opettajilta odotetaan nyt kulttuurisesti ja kielellisesti
vastuullista pedagogiikkaa (vrt. Gay 2010;
Lucas & Villegas 2013; Virta 2015; POPS 2014).
Koulujen monikulttuuristuminen näkyy myös
maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan
määrän kasvuna suomalaisissa kouluissa. Kulttuurilla
on tärkeä rooli opetuksessa ja oppimisessa, ja
tämän vuoksi maahanmuuttajataustaisilla opettajilla
onkin keskeinen asema koulujen kulttuurisesti
vastuullisten käytäntöjen luomisessa. Samalla,
kun he ovat samastumisen kohteita oppilaille,
toimivat he myös eräänlaisina kulttuurivälittäjinä
maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.
kulttuurisesti moninaisten opettajien kouluun
tuomaa osaamista. Tämän tutkimuksen kohderyhmänä
on kaksi maahanmuuttajataustaista
opettajaopiskelijaryhmää: opettajan pedagogisia
opintoja suorittavat ja monialaisia opintoja suorittavat
opiskelijat. Tutkimuksen aineistona käytämme
heidän kirjoituksiaan, joissa he kertovat,
Tässä artikkelissa tarkastelemme kielellisesti ja
millaisia näkemyksiä heillä on kielellisesti ja kulttuurisesti
vastuullisesta opettajuudesta.