Artikkeli tarkastelee numeroiden valtaa politiikkaa koskevassa journalismissa. Kvantifioinnista, eli numeroiden tuottamisesta ja käytöstä, on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö, joka toimii vuorovaiku-tuksessa journalismin omien episteemisten käytäntöjen kanssa. Artikkeli lähes-tyy numeroiden valtaa kvantifioinnin sosiologian kautta: kvantifiointi ymmär-retään sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa, myös muokkaa maailmaa. Numeroiden valtaa tarkastellaan perhepolitiikan ja syntyvyyden sekä työllisyys-politiikan kontekstissa. Aineistona on näitä politiikka-alueita koskeva, kvanti-fioitua tietoa hyödyntävä journalismi Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2021 (N=330). Kvantifiointi tiedon käytäntönä ohjaa tietynlaisiin tulkintoihin todelli-suuden luonteesta, joita journalismi osaltaan tuottaa ja kanavoi omien epistee-misten käytäntöjensä puitteissa. Analyysi tuo esiin kaksi journalistista kvanti-fioinnin käytäntöä: ennakoinninja seurannan. Molemmat suuntaavat politiikka-toimia nykyhetkessä kohti tulevaisuutta, jossa turva rakentuu työn ja talouden varaan. Vaikka käytetty kvantifioitu tieto on epävarmaa ja sidoksissa etenkin työtä ja taloutta koskeviin poliittisiin päämääriin, se sai journalismissa usein kyseenalaistamattoman ja neutraalin aseman. Numeroiden valtaa horjuttaa numeroiden lukutaito, kyky asettaa numerot niiden laajempaan kulttuuris-historialliseen kontekstiin.