Suomessa toteutettiin mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka astui voimaan 1.1.2023. Uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoiminnan toteuttamisesta siirtyi 21 hyvinvointialueelle, lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia ja Ahvenanmaata, jotka huolehtivat alueellaan näiden palvelujen järjestämisestä. Lisäksi HUSyhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu oman alueensa erikoissairaanhoidon tehtävistä (STM 2023). Sote-uudistuksessa palveluiden ja rakenteiden uudistamisen tavoitteena on palveluiden tasa-arvoisempi saatavuus ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ihmisten välillä (STM 2023). Sote-uudistuksessa hyvinvointialueet yhteensovittavat alueen sosiaali- ja terveyspalveluita (palveluintegraatio) muodostaen asiakkaiden tarvitsemia palvelukokonaisuuksia. Palveluintegraation tavoitteena on tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa, parantaa palveluiden laatua, turvallisuutta sekä ammattilaisten hyvinvointia muun muassa nopeuttamalla asiakkaan ohjautumista oikeaan palveluun, sujuvoittaa ja lyhentää palveluprosesseja sekä parantaa asiakkaiden tyytyväisyyttä (THL 2023). Palveluintegraation käsite on monitasoinen (Kodner 2009). Palveluiden yhteensovittamisen laajuus vaihtelee ja integraatio voi kohdistua tietylle organisaatiotasolle tai sektorille tai se voi koskea koko organisaatiota ja sen kaikkia tasoja. Vertikaalinen palveluintegraatio on perustason ja erityistason saumatonta yhteistyötä. Horisontaalisella palveluintegraatiolla koordinoidaan ja integroidaan eri palveluita asiakkaan tarpeen mukaiseksi kokonaisuudeksi esimerkiksi perustason terveys- ja sosiaalipalveluissa (Kodner & Spreeuwenberg 2002; Sinervo & Keskimäki 2019). Myös integraation edellytykset koskettavat monia eri tasoja aina organisaatiorakenteista rahoitukseen ja ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen(Nicholsonym. 2013). Palveluiden yhteensovittamisen mahdollistajina ovat muun muassa toimivat sähköiset tietojärjestelmät, riittävät resurssit ja integraatiota tukeva johtaminen. Integraation monimuotoisuus tekee palveluintegraation tutkimuksesta ja kehittämisestä haasteellista. Lisäksi mitattua tietoa palveluintegraatiosta on saatavilla rajoitetusti johtuen varsinkin integraation mittaamiseen soveltuvien mittareiden vähyydestä (Tikkanen ym. 2023). Yksi palveluintegraation mittaamiseen kehitetty työkalu on Scirocco-mittari, joka toimii itsearviointivälineenä ja mittaa integraatiovalmiutta 12 osa-alueella (Scirocco Exchange 2023). Tässä julkaisussa esittelemme suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään muokatun Scirocco-mittarin sekä sen pilotoinnin tuloksia. Lisäksi kuvaamme pilottiin osallistuneiden kokemuksia mittarin soveltuvuudesta palveluintegraation valmiuden mittaamiseen suomalaisessa palvelujärjestelmässä sekä mittarin jatkokehittämistarpeista. Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisessa. Integraation mittaamiseen standardoitujen mittareiden kehittämiselle on selkeä tarve myös tutkimuksen näkökulmasta. Nykyään käytössä on muutama mittari ja nekin vaikuttavat soveltuvan parhaiten rajattuihin integraatioprosesseihin (Tikkanen ym. 2023).