Me jonkun kanssa – kaksitulkintainen pronominikonstruktio suomessa ja suomenruotsissa




Kurki Klaus

PublisherSuomen Kielen Seura

Turku, Finland

2023

Sananjalka

65

99

122

2489–6470

DOIhttps://doi.org/10.30673/sja.115750

https://journal.fi/sananjalka/article/view/115750/89184

https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/182250712



Suomen pronomini-ilmaus me jonkun kanssa on kaksitulkintainen: konstruktion mahdollisia merkityksiä ovat ’minä ja joku’ sekä ’me ja joku’. Sama toteutuu suomenruotsissa, esimerkiksi vi med Anna voi viitata osallistujajoukkoon ’minä ja Anna’ tai ’me ja Anna’, paljolti kontekstin osoittamana. Erityislaatuista konstruktiossa on sen yksiköllinen ’minä ja joku’ -merkitys, joka poikkeaa monikollisen pronominin tavanomaisesta käytöstä.

Sekä suomen että suomenruotsin konstruktio esintyy tyypillisimmin puhutussa kielessä, mutta käyttö ei kuitenkaan rajoitu siihen. Etenkin suomessa ilmaus soveltuu muodollisempaankin kielenkäyttöön. Suomenruotsissa käyttö vaikuttaa rajatummalta, eikä se hyvään huollettuun kieleen kiistatta kuulukaan. Tämä selittyy osaltaan sillä, ettei ilmaus ole myöskään standardiruotsin käytössä. Varteenotettava hypoteesi on, että ilmaus on tullut suomenruotsiin suomesta.

Tämä tutkimus tarkastelee konstruktiota kahdesta näkökulmasta: historiallisiin korpusaineistoihin tallettunutta käyttöä kuvaamalla sekä konstruktion hyväksyttävyyttä nykykielessä kyselytutkimuksen avulla analysoiden.

Sanomalehdistä, kirjallisuudesta ja kirjeenvaihtokokoelmista muodostuvat historialliset aineistot osoittavat, että ilmaus on ollut suomessa kirjallisessa käytössä jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Vastaavat suomenruotsin kokoelmat pitävät sisällään 1800-luvun jälkipuoliskolle sijoittuvia osumia.

Vuonna 2019 verkossa toteutettu kyselytutkimus on tuottanut aineiston, joka koostuu laajan osallistujajoukon arvioista valittujen esimerkkilauseiden hyväksyttävyydestä. Kyselyn yhteydessä kerättiin tietoa vastaajien taustasta (mm. ikä ja asuinhistoria).

Tämän aineiston analyysi osoittaa, että konstruktion erityinen yksiköllinen tulkinta on vähemmän hyväksytty niiden suomenruotsia edustavien informanttien keskuudessa, joiden asuinhistoria kytkeytyy ruotsinkieliseen Pohjanmaahan (erityisesti Vaasan ulkopuolelle). Alueelle tyypillistä on vähäisempi kielikontakti suomen ja suomenruotsin välillä, mikä tuloksena osaltaan puoltaa hypoteesia, jossa suomenruotsin konstruktion alkuperä on juuri suomessa.


Last updated on 2024-26-11 at 17:48