Yliopisto-opintojen suoritustahtia on yritetty nopeuttaa jo vuosikymmeniä. Oletuksena on ollut, että pitkissä opiskeluajoissa on kysymys opiskelijoiden saamattomuudesta ja laiskuudesta. Tosiasiassa opintojen pitkittymisen syyt ovat moninaiset. Opintojen pitkittymisessä ei useinkaan ole kyse itsetarkoituksellisesta viivyttelystä, vaan omassa kontekstissaan rationaalisesta ja aktiivisesta toiminnasta. Tutkimuksemme laajentaa julkisuudessa toisinaan annettua kuvaa ikuisesta opiskelijasta työnteon välttelijänä, joka vain haluaa säilyttää opiskelijastatukseen liittyvät etuudet ja viettää vuosikausia kampuksella veronmaksajien kustannuksella.