Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, voidaanko artikulatorisilla ääntämisohjeilla tehostaa kuuntele ja toista -harjoitusta. Tällainen tehostettu harjoittelu voisi hyödyntää puheen kontrollimekanismeja tavalla, joka on verrattavissa lasten kielenomaksumiseen. Harjoittelu toteutettiin kahden päivän aikana. Ohjeiden tarkoituksena oli auttaa koehenkilöitä tuottamaan vieras äänne tutun suomalaisen äänteen ääntymäpaikkaa lähtökohtana käyttäen. Oppimiskontrastiksi valittiin ruotsin /y/-/ʉ/ joka ei esiinny suomessa. Koehenkilöinä oli 9 äidinkieleltään suomalaista 18–30-vuotiasta aikuista, jotka eivät opiskele kieliä eivätkä ole asuneet muissa Pohjoismaissa. Ääntämisohjeet annettiin samanlaisina jokaiselle koehenkilölle ennen kutakin harjoitussessiota. Tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Ryhmätasolla formanttiarvoissa ei ollut merkittäviä muutoksia kummassakaan vokaalissa, mutta yksittäisillä koehenkilöillä /ʉ/:n F2:ssa tapahtui kymmenien prosenttien muutoksia. Keskihajontojen tilastollinen ero muuttui kokeen aikana merkitseväksi, mikä selittyi erityisesti /ʉ/ F2:n hajonnan koehenkilöiden välisellä vaihtelulla. Muutokset voivat selittyä muutoksella puheen tuoton sisäisessä mallissa. Tutkimus tarjosi selviä viitteitä käytetyn menetelmän mahdollisuuksista. Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää erityisesti muutosten näkyvyyttä neuraalisella tasolla.

Avainsanat:

kontrollimekanismit

vieraan kielen oppiminen

puheen tuottaminen