Artikkeli selvittää, missä määrin asuinympäristö selittää yksilöllisiä eroja ilmastohuolessa ja ilmastotoimiin
liittyvissä asenteissa Suomessa. Tutkimus on ilmastoasenteiden muotoutumisen suhteen kiinnostunut erityisesti asuinympäristöjen ominaispiirteiden vaikutuksista ihmisten näkemyksiin. Tutkimusaineistona käytetään syksyllä 2022 kerättyä kansalaisten ilmastoasenteita kartoittavaa valtakunnallista kyselytutkimusaineistoa (n=3 821), johon on yhdistetty kuntatason muuttujia. Aineiston vastaajat tulevat yhteensä 269 Suomen kunnasta. Tutkimuksen analyysi vahvistaa, että kuntien välisiä eroja ilmastohuolessa ja asenteissa ilmastotoimia kohtaan esiintyy. Tulosten perusteella kunnan demografia, erityisesti korkeasti koulutettujen osuus väestöstä, on yhteydessä koettuun ilmastohuoleen ja asenteisiin. Todennäköisin löytämämme selitys kuntakohtaisille eroille liittyy kahteen yhteen kietoutuneeseen prosessiin: samanmielisten muuttamiseen samoille alueille ja tästä seuraavaan asenteiden lujittumiseen. Tulosten valossa kunnilla on hyvin erilaiset valmiudet suunnitella ja toteuttaa responsiivisia ja tehokkaita mutta samalla kuntalaisten taholta oikeudenmukaiseksi miellettyjä ilmastotoimia.