A1 Vertaisarvioitu alkuperäisartikkeli tieteellisessä lehdessä
Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014
Tekijät: Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T
Julkaisuvuosi: 2014
Lehti: Lääkärilehti
Tietokannassa oleva lehden nimi: Suomen lääkärilehti - Finlands läkartidning
Vuosikerta: 69
Numero: 49
Aloitussivu: 3361
Lopetussivu: 3371
ISSN: 0039-5560
Verkko-osoite: http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000042184
Lähtökohdat
Lääkärien käyttäjäkokemuksia potilastietojärjestelmistä kartoitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuotemerkkien välillä oli selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää. Vastaavaa tutkimusta on maailmalla tehty vähän, vaikka käyttäjien kokemukset ovat keskeinen osa järjestelmien kehitystä ja arviointia.
Menetelmät
Kysely toistettiin keväällä 2014. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien kokemuksia analysoitiin tuotemerkkikohtaisesti ja verrattiin vuoden 2010 tuloksiin. Tulokset esitellään aihealueittain.
Tulokset
Vain Eskon ja Graafisen Finstarin (GFS) käyttäjät pitivät järjestelmää vakaana ja käskyihin nopeasti reagoivana. Effican terveyskeskuskäyttäjien kokemus käytettävyydestä oli heikentynyt ja sairaala-Mediatrin käyttäjien parantunut. Eskon ja GFS:n käyttäjät pitivät järjestelmän käytettävyyttä hyvänä. Sairaalojen järjestelmien käyttäjistä kolmasosa oli tyytyväisiä yhteenvetonäkymiin; 2010 tilanne oli ollut vielä huonompi. Kokemus haittatapahtumista oli pysynyt GFS:ia, Eskoa ja sairaala-Mediatria lukuun ottamatta vuoden 2010 tasolla.
Pegasoksen ja Uranuksen käyttäjät antoivat lääkityslistojen selkeydelle paremmat arviot kuin vuonna 2010. Sähköinen resepti nähtiin hyvänä toiminnallisuutena muissa paitsi Efficassa ja Eskossa. Vain Mediatrin käyttäjät antoivat paremmat arviot toisten organisaatioiden lääkitystiedon saatavuudesta kuin 2010. Muista tuotemerkeistä poiketen sairaala-Mediatrin koettiin tukevan paremmin yhteistyötä ja tiedonkulkua kuin 2010, mutta aluetietojärjestelmät nähtiin yhä kaikkien tuotemerkkien keskeisenä kehityskohteena.
Päätelmät
Lääkärien kokemukset ja arviot potilastietojärjestelmistä eivät ole parantuneet toivotussa määrin. Järjestelmien teknisten ominaisuuksien ei koeta kehittyneen, vaikka järjestelmän vakaus ja nopea reagointi luovat pohjan sekä potilasturvallisuudelle että käytettävyydelle. Järjestelmien ei koeta tukevan lääkärien työtä. Jatkossa on etsittävä potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun vaikuttavia tekijöitä järjestelmissä. Kokemukset sähköisestä reseptistä vaihtelivat tuotemerkeittäin. Sen ei koeta tuoneen ratkaisua eri organisaatioissa määrättyjen lääkitysten hallintaan.