G5 Article dissertation

Nivelreumasta aiheutuva haitta potilaan kokemana




AuthorsTuominen Sini

PublisherTurun yliopisto

Publishing placeTurku

Publication year2017

ISBNISBN 978-951-29-6688-2

eISBNISBN 978-951-29-6689-9

Web address http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6689-9

Self-archived copy’s web addresshttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6689-9


Abstract

Nivelreuman patofysiologiasta, oireista ja hoidosta on runsaasti tietoa. Kuitenkin varsin vähän tiedetään siitä, miten potilaat itse kokevat sairautensa ja sen oireet. Potilaille aiheutuu sairaudesta henkistä ja fyysistä haittaa, mutta myös taloudellista taakkaa. Tässä tutkimuskokonaisuudessa pyrittiin selvittämään minkälaista haittaa potilaat kokevat nivelreumasta heille aiheutuvan ja sitä, mitkä toiminnalliset haitat olivat potilaille merkittävimpiä. 

Tutkimuksen lähtöaineisto koostui 242 nivelreumapotilaasta, jotka oli poimittu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasrekisteristä systemaattisella otannalla, ja he olivat Turun yliopistollisessa sairaalassa reumatautien erikoislääkärien hoitamia nivelreumapotilaita. Tiedonkeruuseen käytettiin kyselylomakkeita, puhelinhaastatteluja ja sairaanhoitopiirin sairauskertomustietoja. Tutkimuksissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. 

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että nivelreuma vaikuttaa potilaiden useisiin jokapäiväisiin toimintoihin, mutta vaikutusten suhteellinen merkitys vaihtelee suuresti eri potilasryhmien välillä. Myöskään yksittäiset potilaat eivät pidä kaikkia päivittäisiä askareita tai niissä koettuja toiminnallisia haittoja yhtä merkittävinä. Rahalliset arvot antoivat varsin hyvän vaikutelman siitä, kuinka merkittävänä potilaat kokivat mahdolliset aamujäykkyyden keston vaihtelut. Maksuhalukkuusmenetelmän tuottamilla rahallisilla arvoilla todettiin myös olevan hyvä toistettavuus. 

Kaikille potilaille kohdennettuja yleismittareita täydentämään tulee kehittää myös sellaisia mittareita, joiden rakenne ja painotukset on suunniteltu kuvaamaan mahdollisimman hyvin kulloinkin tutkittavaa tai hoidettavaa potilasryhmää. Maksuhalukkuusmenetelmä osoittautui hyvin sovellettavaksi tilanteissa jolloin terveyspalvelulle tai terveydentilalle ei kyetä suoraan antamaan rahallista arvoa.



Last updated on 2024-03-12 at 13:01