Vöyrin Rekipellon eli Rejpeltin Vöyrinjoen varressa olevan kylän asutushistoria ulottuu ainakin rautakaudelle, sillä kylän keskustassa olevalta Kaparkullenilta on löydetty rautakauden esineistöä ja asutusjälkiä sekä hauta-alueen jäänteitä, jotka myöhempi asutus on kuitenkin suureksi osaksi tuhonnut. Kylässä oli vuoden 1564 kymmenysluettelon mukaan 22 verotettavaa isäntää. Myöhemmin kylässä oli 19 maakirjanumeroa. Kylä oli niin suuri, että se oli jakautunut ennen isojakoa kolmeen osaan Leistusiin, Storbyhyn ja Pörnullbackeniin. Kolme kylän taloista kantoi nimessään sanaa karhu, nimittäin Storkarhu, Lillkarhu ja Josskarhu, joista viimeksi mainittu sai nimensä 1500-luvun isännästään Jöns eli Jusse Karhusta. Vielä 1600- luvun alkupuolella isäntien nimenä oli Karhu tai Karu, joka muokkaantui jatkossa mainituiksi kolmeksi nimeksi talojen erottamiseksi toisistaan. Esimerkiksi Rekipellon Olof Mårtensson sai 7.7.1546 Vöyrin kesäkäräjillä kolmen markan sakon ylitettyään mainitun Jöns Karhun pellon rajan luvatta. 1