Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikan rakenteellisten tekijöiden, työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välisiä yhteyksiä. Ensinnäkin tutkitaan luottamuksen yhteyttä työssä oppimiseen. Toiseksi analysoidaan sukupuolen, sosioekonomisen aseman, työnantajasektorin ja työsuhteen laadun yhteyttä työssä oppimiseen. Lisäksi tutkitaan näiden rakenteellisten tekijöiden ja luottamuksen välistä yhteyttä. Tutkittavana on suomalaisten palkansaajien kokemukset työssä oppimisen mahdollisuuksista sekä alaisten ja johdon välisen suhteen avoimuudesta ja luottamuksellisuudesta ajanjaksolla 2004–2016. Käytössä on Työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2004, 2010 ja 2016 puhelinhaastatteluina keräämien työolobarometrien aineisto (N = 3896). Seikkaperäisemmin tutkitaan sekä työssä oppimisen sujumista ja luottamusta että eri työssä oppimisen tapojen suosiota vesihuoltolaitoksilla (N = 412).

Kokoavana tutkimustuloksena voidaan sanoa, että sosioekonominen asema on yhteydessä työssä oppimisen ja luottamuksen kokemuksiin. Toinen keskeinen kokoava tutkimustulos on työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välinen myönteinen yhteys.

Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen. Tuloksien mukaan ylemmät toimihenkilöt ja alemmat toimihenkilöt mieltävät työpaikkansa useammin uusien asioiden oppimisympäristöksi kuin työntekijät. Ylemmät toimihenkilöt kokevat alempia toimihenkilöitä useammin myös suhteet johtoon avoimiksi ja luottamuksellisiksi. Ylempien toimihenkilöiden lisäksi kuitenkin myös työntekijät kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi useammin kuin alemmat toimihenkilöt. Naiset kokevat miehiä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Sen sijaan tarkastelujakson edetessä miehet kokevat yhä enenevässä määrin naisia useammin alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi. Työnantajan mukaisessa tarkastelussa valtion palveluksessa työskentelevät kokevat kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöitä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Yksityisellä sektorilla palkansaajat kokevat yleensä kaikkein myönteisimmin alaisten ja johdon väliset suhteet. Valtiolla avoimuus ja luottamuksellisuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Ainoastaan kuntasektorilla alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuus on viimeisenä tarkasteluvuotena matalammalla kuin tarkastelujakson alussa. Työsuhteen luonteen mukaisessa tarkastelussa määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin oppivansa koko ajan uutta työpaikalla. Lisäksi määräaikaiset työntekijät kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin suhteet johtoon avoimisi ja luottamuksellisiksi.

Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja miten yhteys on muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Tuloksena on, että kokemukset työssä oppimisesta ja kokemukset alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuudesta ovat yhteydessä toisiinsa. Ensinnäkin työssä oppimisen mahdollisuudet koetaan hyvinä muita useammin niiden palkansaajien keskuudessa, jotka arvioivat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Toisesta suunnasta katsottuna palkansaajat, joilla on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet, kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet muita useammin luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Luottamus alaisten ja johdon välisissä suhteissa ennustaa hyviä työssä oppimisen mahdollisuuksia tilastollisesti merkitsevästi koko tarkastelujakson ajan. Luottamuksen selitysvoima on vahvimmillaan vuonna 2010, ja se oli edelleen tärkeä selittäjä vuonna 2016.

Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin, miten työntekijän asema ja sukupuoli ovat yhteydessä (a) työyhteisössä koettuun luottamukseen ja (b) työssä oppimisen sujuvuuteen. Tuloksen mukaan toimihenkilöt kokevat työntekijöitä useammin luottamusta sekä johtoon että työkavereihin. Johtoon tai työkavereihin luottaminen ei ole yhteydessä sukupuoleen. Edelleen toimihenkilöt kokevat tiedonhankinnan ja tiedonluomisen metaforien mukaisen oppimisen sujuvan paremmin kuin työntekijät. Naiset kokevat tiedonhankinnan eli kognitiivisen ’mielensisäisen’ oppimisen sujuvan työpaikallaan miehiä paremmin. Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin myös, miten koettu luottamus ja työssä oppimisen sujuvuus ovat yhteydessä keskenään. Tuloksen mukaan koetun luottamuksen sekä työssä oppimisen sujuvuuden välillä on yhteyttä. Henkilöstön kokema vertikaalinen ja horisontaalinen luottamus ovat molemmat positiivisessa yhteydessä oppimisen sujuvuuteen kolmella oppimisen metaforalla mitattuna.

Työssä oppimisen ilmenemistä tutkittiin vesihuoltolaitoksilta kerätyssä aineistossa (N = 412) tutkimuskysymyksellä millaiset työssä oppimisen muodot eri-ikäiset miehet ja naiset organisaation eri tasoilla kokevat sopivimmiksi. Tuloksen mukaan toimihenkilöt suosivat tiedonhankintaa ja tiedonluomista oppimismuotona useammin kuin työntekijät. Tutkimustuloksen mukaan osallistuvan oppimisen suosio on yhteydessä sukupuoleen ja ikään. Naiset pitävät kaikkia oppimismuotoja, mutta erityisesti osallistuvaa oppimismuotoa miehiä useammin itselleen sopivana. Nuorin ikäryhmä (alle 43-vuotiaat) suosii osallistuvaa oppimismuotoa useammin kuin vanhin ikäryhmä (yli 53-vuotiaat).

Käytännön suosituksena ehdotetaan, että toimintaympäristöjen alati muuttuessa organisaatioiden kannattaa panostaa luottamuksellisen ilmapiirin kehittymiseen, koska sen vaikutus työssä oppimiseen on todennäköisesti myönteinen.