Ongelmallinen videopelaaminen sai hiljattain Maailman terveysjärjestön virallisen mielenterveyden häiriön luokituksen. Häiriö kuuluu ICD-11-tautiluokitusjärjestelmän (2019) mukaan toiminnallisiin riippuvuuksiin. Aikaisemmin pelaamishäiriötä (arkikielessä ’ongelmapelaaminen’ tai ’videopeliaddiktio’) on tutkittu lähinnä lasten ja nuorten keskuudessa, eikä ilmiön yleisyydestä tai vaikutuksista työväestössä tiedetä juuri lainkaan. Tässä etukäteen rekisteröidyssä ja arvioidussa tutkimuksessa mittasimme ongelmapelaamisen yleisyyden kansallisesti edustavan kyselyn avulla (N = 8217) Suomen työväestössä (n = 3912, esiintyvyys 0.4–7.5 %) ja testasimme kolme hypoteesia koskien pelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhdetta. Ongelmapelaaminen oli yhteydessä alentuneeseen työkykyyn sekä työstä palautumiseen, muttei merkittävästi. Suuret pelimäärät (väh. 30 h/vko ja 40 h/vko) olivat myös heikosti yhteydessä alhaiseen työkykyyn, mutta eivät lainkaan alhaiseen työstä palautumiseen. Lisää tutkimusta kaivataan ennen kaikkea luotettavampien ongelmapelaamismittarien kehittämiseen sekä videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen kausaliteettisuhteen ymmärtämiseen.