Tutkimuksen tarkoituksena oli validoida kaksi arviointimittaria potilaan sekavuustilan tunnistamiseen sekä kuvata potilaan sekavuustilan ilmenemistä ja kokonaisvaltaista hoitotyötä kirurgisessa hoitoympäristössä. Kokonaisvaltaisen hoitotyön viitekehyksenä käytettiin Fundamentals of Care viitekehystä. Tutkimusympäristöinä olivat osa leikkausosastojen jälkivalvontayksiköitä sekä kirurgisia vuode- ja teho-osastoja kahdesta yliopistosairaalassa Suomessa.

Sekavuustilan arviointimittareiden validoinnin aineisto koostui 112 potilaan hoitotilanteesta. Potilaan sekavuustilan ilmenemisen ja kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvauksen aineisto koostui sairaan- ja lähi- tai perushoitajien kirjoittamista vapaamuotoisista kertomuksista. Kertomukset analysoitiin kahdella erilaisella deduktiivisella sisällönanalyysillä, joista toinen tehtiin osana Schwartz-Barcottin hybridistä käsiteanalyysi menetelmää (n = 105) ja toinen Fundamentals of Care viitekehyksen ohjaamana (n = 100). Lisäksi potilaan sekavuustilan ilmenemistä ja siihen liittyvää hoitotyötä tutkittiin kahden ajallisesti erillisen (2005–2009 ja 2015–2020) sähköisen potilasasiakirja-aineiston kirjausten kautta.

Tutkimuksessa todettiin, että potilaan sekavuustilan oireiden tunnistamisessa ja kirjaamisessa ilmeni puutteita, etenkin sekavuustilan diagnostisen oireen, tarkkaavaisuuden, osalta. Kirurgisessa hoitoympäristössä tapahtuvalle hoitotyölle ei ollut oleellista, oliko potilaalla lievä sekavuustila vai diagnosoitava sekavuustila. Potilaan sekavuustilan hoitokeinoina kuvattiin enimmäkseen lääkehoitoa, potilaan oman tai muiden henkilöiden turvallisuuden varmistamista sekä keskusteluja. Kirurgisessa hoitoympäristössä ei huomioitu tiedon siirtymistä sairastetusta sekavuustilasta potilaalle itselleen, läheisille tai jatkohoidolle.

Tutkimuksessa validoiduista sekavuustilan arviointimittareista käytettävimmäksi todettiin Nu-Desc-mittari, joka on otettavissa käyttöön. Potilaan sekavuustilan tunnistamista on tarpeen parantaa ja sekavuustilaan liittyvää kirjaamista yhtenäistää. Sairaanhoitajien tulee vahvistaa toimintaansa potilaan sekavuustilan ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja kokonaisvaltaisen hoitotyön toteuttamisessa. Koulutusta potilaan sekavuustilan tunnistamiseen ja kokonaisvaltaisen hoitotyön toteuttamiseen olisi tarpeen tarjota.