Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kiusaamisen esiintymistä näkö- ja kuulorajoitteisilla nuorilla sekä selittää näkö- ja kuulorajoitteisuuden ja taustatekijöiden yhteyttä kiusaamiskokemuksiin. Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2019 Kouluterveyskyselyä, jossa vastaajina olivat perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaiset nuoret. Aineistoa kuvattiin frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja khiin neliötestillä; ja analyysia jatkettiin logistisella regressioanalyysillä. Kyselyyn vastanneista nuorista (n=86609) 21 % arvioi olevansa vähintään vähän näkörajoitteisia ja vastaavasti 15 % kuulorajoitteisia. Kaikista nuorista 6 % oli kokenut kiusaamista viikoittain. Näkörajoitteisista nuorista 16 % ja kuulorajoitteisista nuorista 24 % oli kokenut kiusaamista vähintään viikoittain. Vakioitujen mallien mukaan sekä näkö- että kuulorajoitteisuus olivat yhteydessä suurempaan kiusaamisen esiintymiseen, myös sen jälkeen, kun taustatekijöiden vaikutus oli huomioitu. Tuloksia voidaan hyödyntää näkö- ja kuulorajoitteisten nuorten parissa työskentelevien koulutuksen ja oppilashuoltotyön kehittämisessä, sekä kouluissa kiusaamisen ehkäisytyössä.