Hyvinvointialueiden yhtenä tavoitteena on tarjota nykyistä saumattomampia palvelukokonaisuuksia niitä tarvitseville. Palvelujen integraatioon kohdistuu paljon odotuksia, mutta vähemmän on kiinnitetty huomiota integraation kääntöpuoleen eli siihen, minkälaisia mahdollisia kuiluja uudistuksen myötä syntyy. Hyvinvointialueiden hartiat ovat leveät, mutta kuntien vastuulla on tulevaisuudessakin tehtäviä, jotka edellyttävät organisaatio- ja hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Perusopetuksen opiskeluhuolto on esimerkki hyvinvointipalvelusta, joka jää kuntien vastuulle, mutta jonka puitteissa toimivista asiantuntijoista osa on siirretty hyvinvointialueiden palvelukseen.