Ruokajärjestelmä on murroksessa. Se tarkoittaa perustavanlaatuisia muutoksia siinä, kuinka
ruokaa tuotetaan, jalostetaan, jaetaan ja kulutetaan. Taustalla on ihmisen toiminnasta johtuva
luonnon kantokyvyn rajojen ylittyminen, mikä vaatii muutoksia kaikessa toiminnassa maail-
manlaajuisesti. Ruokajärjestelmän ympäristökuormituksesta suurin osa aiheutuu kotieläintuo-
tannosta. Haasteena onkin eläinperäisten tuotteiden kasvavan kulutuksen taltuttaminen
kaikkialla maailmassa.

Murroksella tarkoitetaan muutosta suuremman mittaluokan siirtymää. Ruokajärjestelmä
on monimutkainen kokonaisuus. Siksi murros edellyttääkin erilaisten näkökulmien ja toimi-
joiden huomioimista, jotta se voisi tapahtua kokonaisuutena hyväksyttävällä tavalla.
Tämä selvitys käsittelee suomalaisen ruokajärjestelmän murrosta. Se auttaa hahmottamaan
erilaisia uhkia ja mahdollisuuksia, joita liittyy tulevaisuuden tapoihin tuottaa ja kuluttaa
ruokaa. Selvityksessä keskitytään erityisesti erilaisiin kasvipohjaisiin ja solumaatalouden
ratkaisuihin. Solumaataloudessa hyödynnetään soluviljelytekniikoita ruoantuotannossa esi-
merkiksi mikrobiproteiinien ja viljellyn lihan tuottamiseen. Tutkimusaineistoina on hyödyn-
netty sekä asiantuntijoiden että kuluttaja-kansalaisten näkökulmia. Selvitys on osa Helsingin
yliopiston tutkimushanketta, jota Sitra rahoittaa.

Tutkimusta varten toteutettiin Delfoi-menetelmään pohjautuva asiantuntijoiden haastatte-
luprosessi sekä tämän pohjalta rakennettu asiantuntijakysely. Lisäksi toteutettiin kuluttajaky-
sely edustavalla otoksella suomalaisista kuluttaja-kansalaisista. Aineistoilla haarukoitiin ruoka-
järjestelmän murroksen mahdollisuuksia ja haasteita sekä arvioita eläinperäisten, kasvipohjais-
ten ja solumaatalouden tuotteiden kulutusmääristä tulevaisuudessa ja kuluttajakokemusta
näistä tuotteista.

Näiden aineistojen pohjalta koostettiin kolme erilaista murrospolkua, jotka kuvaavat
mahdollisia tapoja, joilla ruokamurros voisi toteutua yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimuksen
tarkoituksena ei siis ole tuottaa ennusteita tai esittää tarkkoja lukuarvoja tulevaisuuden ruoka-
järjestelmästä. Sen sijaan tavoitteena on tarjota näkökulmia siihen, mitä murros voisi erilai-
sissa kehityskuluissa tarkoittaa ruokajärjestelmän toiminnalle. Murrospoluille laadittiin lisäksi
vaikutusarviot alkutuotannon maan- ja energiankäytön muutoksista.