Artikkeli käsittelee taidelähtöisen metodin, valokuvahaastattelun, käyttöä arjen ympäristöön kohdistuvassa tutkimuksessa. Teksti liittyy väitöskirjatutkimukseeni, jossa tutkin lähiömaiseman esteettistä kokemista valokuvan avulla. Tutkimuksessani arjen ympäristöä edustavat kaksi 1960–70-lukujen taitteen kerrostalolähiötä. Intressini kohdistuu tietyntyyppiseen maisemaan, eikä varsinaisesti yksittäisiin alueisiin. Tutkimuksen aineistona on valokuvakurssilaisten ottamia valokuvia sekä kuviin liittyvät haastattelut, joissa keskusteltiin valokuvista ja aiheesta yleisemminkin samalla valokuvia katsellen. Artikkelissa tutkin keräämäni aineiston avulla taidelähtöisen menetelmän käyttöä arkisen asuinympäristön tutkimuksessa. Kysyn, millaisia erityispiirteitä valokuvaan tutkimusaineistona liittyy ja millaisia elementtejä valokuvaaminen toimintana tuo aineistoon. Aineistoni osoittaa, että valokuvauksen harrastaja herkistyy visuaalisille ärsykkeille ja löytää kiinnostavia havaintoja ympäristöstä helposti. Viidentoista kuvaajan joukossa esiintyi erilaisia tapoja ja motiiveja kuvaamiselle; osa keskittyi enemmän tarinankerrontaan ja hetken tunnelmiin, kun toisille kuvien visuaalinen muoto oli tärkeämpää. Aineistoni on kerätty vierailijoiden näkökulmasta. Esitän, että vierailijan tuore näkemys voi herkistää monipuoliselle ympäristön havainnoinnille, joka sisältää arvostavaa ja ymmärtävää pohdintaa pintapuolisen tarkastelun ohella. Esitän maiseman herättäneen valokuvaajissa tunne-elämyksiä, kuten esimerkiksi turvallisuus, rauhallisuus, surullisuus ja haikeus. Taidelähtöinen tutkimus edistää ympäristön esteettisten ominaisuuksien havaitsemista ja samalla mielikuvien ja ennakkokäsitysten purkamista.

Art-based research in a suburban landscape. Using photos in studying the aesthetic properties of the everyday landscape

The article discusses the use of photo elicitation – an art-based method – in research that considers the everyday built environment. The text is related to my dissertation, in which I investigate the aesthetic experience of the suburban landscape by using the medium of photography. In my research, the everyday environment is represented by two residential areas built in the 1960s and 1970s. My interest is in a certain type of landscape, not in individual areas as such. The material consists of photographs taken by fifteen amateur photographers during photography courses. The material also includes interviews which are based on discussions about the photographs. In the article, I use my material to investigate the possibilities and problems of photo elicitation in the study of the everyday built environment. I ask what kind of special features can be associated with the use of photographs and I discuss the elements that photography as an activity brings to the material. The material shows that a photography enthusiast becomes sensitive to visual stimuli and easily finds interesting observations in an environment. The fifteen photographers had different ways and motives for taking pictures; some were more focused on storytelling and the mood of the moment while others found the visual form of the images more important. The material is collected from the perspective of visitors. I claim that the fresh perspective of a visitor allows sensitivity when making diverse observations about an environment, including appreciative and understanding reflection and not only superficial observation. I propose that photographing the milieu evoked different emotions in photographers, such as safety, tranquillity, sadness, and longing, for example. I suggest that art-based research promotes the perception of the aesthetic qualities of environments while simultaneously dismantling stereotypical mental images and preconceived notions.