Sepelvaltimotautipotilaan eteisvärinä
: Kiviniemi Tuomas, Kervinen Kari, Lehto Mika
Publisher: Suomen Kardiologinen seura
: 2016
: Sydänääni: Suomen Kardiologisen Seuran Lehti
: 27
: 1A
: 237
: 241
: 5
: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/173216/sa2a_16_teema_luku4.pdf?sequence=1
Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventioon kuuluu
verihiutaleiden estäjä, tavallisimmin ASA. Toisaalta
sepelvaltimon pallolaajennustoimenpiteeseen
ajautuvista potilaista arviolta 5–8 %:lla on aihe antikoagulaatiohoitoon
eteisvärinän vuoksi. Sepelvaltimotautipotilaan
eteisvärinän hoidosta on hyvälaatuisia,
satunnaistettuja tutkimuksia varsin vähän,
sillä tämä potilasjoukko on usein rajattu pois kliinisistä
lääketutkimuksista. Pääosa tutkimustuloksista
on saatu rekistereistä ja pienistä tutkimuksista.
Suuret satunnaistetut tutkimukset, jossa potilaalla
on nimenomaisesti sekä eteisvärinän että sepelvaltimotaudin
diagnoosit, ovat vasta käynnistyneet.
Tämän katsauksen aiheena on tarkastella nykykäsityksen
valossa antikoagulaatiohoidon ja verihiutaleiden
toimintaa estävien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä
potilailla, joilla on sekä eteisvärinä että
sepelvaltimotauti. Toimenpiteen yhteydessä annettavasta
hyytymisenestolääkityksestä on Teemanumerossa
erillinen artikkeli ”Antikoagulaatiohoito sydäntoimenpiteissä”.