Terveydenhuollon omavastuita ja asiakasmaksuja korotettiin Suomessa 2010-luvulla useita kertoja säästöjen aikaansaamiseksi. Säästötoimet olivat kovimmillaan pääministeri Juha Sipilän hallituskauden aikana (2015−2019), jolloin samanaikaisesti tehtiin myös perusturvan tasoa alentaneita lakimuutoksia. Kotitalouksien tuloihin ja terveysmenoihin vaikuttaneiden toimien vaikutuksia on pääsääntöisesti arvioitu erikseen. Tällöin tilanteet, joissa terveysmenojen kasvu ja maksukyvyn alentuminen kasautuvat samoihin kotitalouksiin, voivat jäädä vähemmälle huomiolle.

Selvitin suomalaisten väestökyselyaineistojen avulla mitenaineellisen puutteen (tinkiminen ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi) kokemukset vaihtelivat vuosina 2013−2015, 2018 ja 2020 työmarkkina-aseman mukaisissa ryhmissä. Tutkin erityisesti, miten lääkkeistä tinkiminen kehittyy suhteessa muihin aineellisen puutteen kokemuksiin. Säästötoimet olivat kovimmillaan vuonna 2018, minkä vuoksi sitä verrattiin tutkimuksessa muihin vuosiin.