Fossiilitalous on yli satavuotisen historiansa aikana vapauttanut ihmiskunnan paikallisten luonnonvarojen kantokyvyn rajoista, mahdollistanut ennennäkemättömän talouden ja hyvinvoinnin kasvun. Samalla kiihdyttänyt keskittymiskehitystä ja kaupungistumista ja synnyttänyt ilmastonmuutoksen. Irtaantuminen fossiilitaloudesta merkitsee valtavaa yhteiskunnallista murrosta, joka jäsentää uudelleen ruoka-, energia- ja yhdyskuntajärjestelmiä. Tässä Maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa -hankkeessa (MAKE) halusimme tarkastella maaseudun roolia tässä suuressa murroksessa. Hankkeessa tuotetut visiot, kestävän yhteiskunnan ilmentymät ja kestävyysmurroksen kipupisteet voivat toimia keskustelujen ja pohdintojen herättäjinä, syy-seuraussuhteiden hahmottajina sekä nykyhetkessä tehtävien tulevaisuusvalintojen arviointiperusteina. Keskeisenä puutteena uuteen maailmanmalliin siirtymisessä on visioiden puute. Se johtaa moniin ongelmiin: muutosta ei tavoitella määrätietoisesti, ristiriitoja ei tunnisteta ja nykyisen talousmallin perustaa ei kyseenalaisteta. Fossiilitalouden jälkeinen maailman jäsentämistä ja kuvaamista koskeva työ onkin vasta aluillaan. Hanketta on rahoitettu Maaseutupolitiikan neuvosten (MANE) toimesta ja maa- ja metsätalousministeriön Makeran varoista.