Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neuvolapalvelujen organisointitavan, eli neuvolamallin, merkitystä neuvolan asiakkaille. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja verrata kahta eri neuvolamallia – äitiysneuvolaa ja lastenneuvolaa sekä yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa – käyttäneiden a) naisten äitiyshuollon palveluiden käyttöä, raskautta ja synnytystä sekä vastasyntyneen terveyttä kuvaavia syntymärekisterin osoittimia, b) vanhempien neuvola-palvelukokemuksia, neuvolapalvelujen käyttöä sekä tulevaisuuden neuvolapalveluun liittyviä toiveita, ja c) vanhempien itsearvioimaa vanhemmuuden kyvykkyyttä yleisesti sekä masennusoireita ja yksinäisyyttä kokevien vanhempien osalta. 

Tutkimus on osa Turun yliopiston Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toteutuvaa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta. Tutkittavan perusjoukon muodostivat Hyvän Kasvun avaimet -seurantatutkimukseen 1.9.2007–31.3.2010 osallistuneet perheet (N = 1797) sekä 1.1.2009–31.12.2009 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä synnyttäneet naiset (N = 4480). Aineisto koostui kyselylomaketiedoista (mittauspisteet 4 kuukautta lapsen syntymän jälkeen n = 995 äitiä, n = 789 isää ja 18 kuukautta lapsen syntymän jälkeen n = 987 äitiä, n = 829 isää) ja syntymärekisterin tiedoista (n = 2741), joita täydennettiin neuvoloiden esimiehiltä kerätyllä tiedolla neuvolapalvelun organisointitavasta. 

Tutkimuksessa äitiyshuollon palvelujen käyttöä sekä äidin ja lapsen terveyttä kuvaavissa syntymärekisterin osoittimissa ei todettu kliinisesti merkittäviä eroja äitiysneuvolan ja yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden välillä. Sen sijaan vanhempien kokemuksia verrattaessa neuvolamallien välillä havaittiin eroja. Tutkimustulokset osoittivat, että yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa käyttäneet äidit ja isät olivat tyytyväisempiä useaan neuvolapalvelun osa-alueeseen ja saivat enemmän kotikäyntejä kuin erillisen äitiysneuvolan ja lastenneuvolan asiakasvanhemmat. Yhdistelmäneuvolassa sisällöltään ja määrältään paremmaksi koetut palvelun osa-alueet painottuivat neuvolan tarjoamaan tukeen. Yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa koettu terveydenhoitajan ja perheen välinen hoidon jatkuvuus suojasi äitien ja isien vanhemmuuden kyvykkyyttä masennusoireiden vaikutuksilta. 

Tutkimustulosten mukaan hoidon jatkuvuuden mahdollistava yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola on vaikuttava ja perheille hyödyllinen tapa tuottaa neuvolapalvelut. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusnäyttöä terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan välisen hoidon jatkuvuuden hyödyistä.