​​​​​​​Lähtökohdat
Tutkimuksessa tarkastellaan Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2017–2019 ratkaistujen korvattavien hammasproteettisten potilasvahinkojen jakautumista erityyppisten proteettisten rakenteiden mukaan sekä lääketieteellisesti perusteettomaksi katsotun hoidon osuutta vahingoista.

Menetelmät
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisena rekisteritutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) rekisteriä, josta ilmenee muun muassa PVK:n arvio hoidon lääketieteellisistä perusteista.

Tulokset
Suurin osa (61 %) protetiikan potilasvahingoista koski kiinteää hammaskantoista protetiikkaa. Näistä 60 %:ssa oli kyse lääketieteellisesti perusteettomasta hoidosta. Kaikkiaan 46 % protetiikan potilasvahingoista katsottiin Potilasvakuutuskeskuksessa lääketieteellisesti perusteettomaksi.

Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen perusteella huomattava osa hammasproteettisista potilasvahingoista olisi vältettävissä panostamalla huolelliseen hoidon suunnitteluun. Suunnitelman tulee perustua riittävän kattaviin potilaan tutkimuksiin ja diagnoosiin. Erityisen selkeänä kehityskohteena tutkimuksessa nousee esiin kiinteän hammaskantoisen protetiikan tukipilarien kunnon arviointitaidot hoidon suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.