Raportti arvioi 10.6.2022 lausunnoille lähteneen luotsauslain uudistusehdotuksen huoltovarmuusvaikutuksia erityisesti merikuljetuskapasiteetin saatavuuden kannalta.

Esitysluonnoksen mahdolliset vaikutukset huoltovarmuuteen liittyvät lähinnä seuraaviin kohtiin:

1. Kaikille yli 50 metrin aluksille luotsinkäyttövelvollisuus, ellei niillä ole luotsinkäyttövelvollisuudesta vapauttavia henkilölupia tai muuta poikkeusperustetta.
2. Nykyiset linjaluotsinkirjat ja erivapaudet korvattaisiin väylä- ja aluekohtaisilla PEC-lupakirjoilla, jollaisen voisi saada englannin kielellä aiemman suomen tai ruotsin kielen sijaan.

Muutokset koskevat lähinnä pieniä, alle 3 700 bruttotonnin irtolastialuksia rekisteristä riippumatta. Erivapaudella pienvarustamot ovat voineet liikennöidä kaikkiin rannikkosatamiin ilman luotsausta. Kielirajoituksen kanssa erivapaus on ollut niille merkittävä kilpailuetu. Elokuussa 2022 erivapaus oli 83 eri henkilöllä, joista 80 % on suomalaisia.

Suomalaisen kansipäällystön pätevyyskirjojen kokonaismäärä on muutamassa vuodessa vähentyneet enemmän kuin ulkomaisten kelpoisuustodistusten määrä kasvanut. V. 2021 lopulla suomalaisaluksilla merikapteenin kelpoisia oli 1 157 henkeä (ulkomaisten osuus 16 %), yliperämiehiä 338 (26 %) ja vahtiperämiehiä 972 (36 %). Vuosittain valmistuu keskim. vain 63 merikapteenia ja 35 vahtiperämiestä, eli määrät ovat pieniä. Ehdotus laajentaisi PEC-lupakirjaan oikeutettujen joukkoa, mikä on Suomen huoltovarmuuden ja henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi kannatettavaa.

Alle 3 700 GT:n kuivalastialukset tekevät noin 4 500 käyntiä (ulkomaisten osuus 77 %) Suomen satamiin, mikä on alle 14 % kaikista aluskäynneistä. Pientonniston irtolastiliikenteessä yli ¾ – ja uniikkien alusten osalta jopa 97 % – hoidetaan ulkomaisella tonnistolla.

Toteutuessaan lakiluonnos heikentäisi 3-4 suomalaisen pienvarustamon toimintaedellytyksiä. Ne työllistävät noin 300 henkeä (kansipäällystöä noin 100), ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 90 milj. euroa. Korvaavien PEC-pätevyyksien kertakustannukset noussevat niille 0,5 -1 milj. euroon.

Muutokset voivat johtaa alan keskittymiseen. Rahdinantajien markkinavoima pysyisi tästä huolimatta vahvana, sillä toimijoita on paljon ja alukset ovat keskenään saman tyyppisiä ja kokoisia.

Keskittymisessä syntyisi toimijoita, joiden kyky uusinvestointeihin sekä muuttuvan sääntelyn hallintaan todennäköisesti paranisi. Useissa selvityksissä jäävahvistetun pientonniston saatavuus on noussut huoleksi, joten aluskannan uusiutuminen on tärkeää myös Suomen huoltovarmuudelle.

Kiristyvä kustannuspaine voi lisätä pientonniston alusten ulosliputuksia, mikä tapahtunee ilman luotsauslain muutoksiakin. Ulosliputetut alukset jatkanevat kuitenkin liikennöintiä nykyisillä markkinoilla. Mikäli alusten omistussuhde ei lippusiirtojen yhteydessä muutu, niiden vaikutus Suomen huoltovarmuuteen on nykytilaan verrattuna hyvin vähäinen, joskin lähtökohtaisesti negatiivinen.

Ehdotetut muutokset parantavat huoltovarmuutta, kun sillä tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Kokonaisvaikutus on positiivinen, joskin suuruudeltaan marginaalinen koko yhteiskunnan toimivuutta ajatellen.