Artikkeli käsittelee kielen natiivihallintaa ja sen huomioimista sosiolingvistisessä meneillään olevan kielenmuutoksen tutkimuksessa. Artikkelissa tarkastellaan iän ja koulutuksen suhteen vertaistettujen nuorten aikuisten kielenhallintaa ja keskitytään derivaatiomorfologian hallintaan. Aineistona on yliopiston pääsykoe, jossa testattiin kielen eri osa-alueita. Pääsykokeeseen kuului derivaatiotesti, jossa piti tunnistaa mahdottomia, mahdollisia ja esiintyviä johdoksia. Kielenhallinnan arviointi perustuu pääsykokeen suoriutumistuloksiin ja ylioppilastutkinnon painotettuihin todistuspistemääriin. Tutkimuksen mukaan ylioppilaskokeen pistemäärä ennusti kokelaan suoriutumista mahdollisten johdosten tunnistuksessa tilastollisesti merkitsevästi. Laadulliseen tarkasteluun otettiin kausatiivi-, passiivi- ja teonnimijohdokset. Näiden hallinnassa havaittiin selkeää vaihtelua ja erilaisia tunnistusstrategioita. Tulosten perusteella nuorten aikuisten kielenhallinta vaihtelee, ja tällä voi olla vaikutuksia kielenmuutoksen tutkimustuloksiin. Mikäli kielenhallintaa ei tutkimuksissa kontrolloida, saatetaan yhteisölliseksi muutokseksi laskea tekijöitä, jotka todellisuudessa heijastavat kehityksellisiä tai hallinnallisia tekijöitä.