Tämä raportti tiivistää tulokset neljästä tuoreesta toistaiseksi vertaisarvioimattomasta suomalaisesta tutkimuksesta, jotka tarkastelevat terveyskeskuksen hoitaja- ja lääkärikäyntien asiakasmaksujen vaikutuksia julkisesti rahoitettujen terveyspalvelujen käyttöön. Lisäksi raportissa tehdään katsaus suomalaisiin ja pohjoismaisiin tutkimuksiin, jotka ovat tarkastelleet asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden vaikutuksia terveydenhuollon käyttöön. Raportti on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen toteuttaman asiakasmaksulain uudistuksen jälkiarviointia. Jos rajaudutaan kapeasti vain asiakasmaksulain uudistuksen muutosten jälkiarviointiin, saatu tutkimusnäyttö jää ohueksi osin syy-seuraussuhteiden arviointiin liittyvien tutkimuksellisten haasteiden vuoksi. Kun tarkastelua laajennetaan muiden asiakasmaksumuutosten ja lääkkeiden omavastuiden muutosten vaikutuksiin, tutkimuksissa löydetään melko johdonmukaisesti näyttöä siitä, että ihmiset kuluttavat julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palveluja ja lääkkeitä enemmän silloin, kun niistä kulutushetkellä maksettava hinta on matalampi. On kuitenkin tärkeä huomioida, että yksittäiset tutkimukset koskevat usein vain tiettyä yksittäistä asiakasmaksua tietyllä alueella tiettynä aikana. Tulosten yleistäminen edellyttää siksi lisäoletuksia ja on subjektiivisempaa. Tärkeä ja epäselvä kysymys on, miten havaitut käyttäytymismuutokset vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin. Tarkasteltaessa asiakasmaksumuutosten ja lääkkeiden omavastuiden muutosten vaikutuksia tuloryhmittäin saatu näyttö ei puolla sitä, että pienituloiset reagoisivat maksujen muutoksiin johdonmukaisesti suurituloisia herkemmin. Osassa tutkimuksissa eroa pieni- ja suurituloisten välillä ei havaita. Perusterveydenhuollon hoitajan ja lääkärin vastaanottokäyntien ja niiden asiakasmaksujen osalta näyttää kuitenkin siltä, että pienituloiset Suomessa ja Ruotsissa reagoivat maksumuutoksiin ainakin absoluuttisesti käyntimäärissä mitattuna vahvemmin kuin suurituloiset.