Tekoäly ja sen nykyiset ja mahdolliset tulevaisuuden vaikutukset ovat likimain kaikki tieteenalat läpäisevä tutkimuskohde. Oikeustiede ei ole tästä poikkeuksena ja myös lainsäätäjä on valmistautunut tekoälyn läpilyöntiin yhteiskunnassa. Kuitenkaan tilanteita, joissa tekoälyn asemaan toiminnallisena agenttina olisi jouduttu ottamaan kantaa, ei juuri ole eri oikeusjärjestyksissä konkretisoitunut. Patenttioikeus muodostaa kuitenkin poikkeuksen. Vaikka peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että patentoitavan keksinnön on tehnyt aina luonnollinen henkilö, ovat useat eri maiden patenttiviranomaiset joutuneet viime vuosina antamaan ratkaisunsa siitä, voiko tekoäly toimia patentoitavan keksinnön keksijänä. Kysymyksen tarkastelu on myös tämän artikkelin pääasiallinen kohde.

Artikkelissa selvitetään lisäksi, miten tekoälyn tekemien keksintöjen keksinnöllisyyttä olisi arvioitava; mitä vaihtoehtoisia tapoja mainittujen keksintöjen aineettomien oikeuksien suojan toteuttamiseksi on, sikäli kuin sellainen suoja ylipäänsä katsotaan tarpeelliseksi; sekä mitä kilpailuoikeudellisia vaikutuksia tekoälyn tekemien keksintöjen patentoinnilla voi olla. Lopuksi artikkelissa pohditaan tutkimuksen synteesinä lainsäätäjällä ja lainkäyttäjällä olevia toimintavaihtoehtoja tekoälyn kehitykseen sopeutumisessa.