Tarkastelemme artikkelissamme pojaksi itsensä määrittelevien henkilöiden huolta, joka kohdistuu mahdolliseen homoseksuaaliseen suuntautumiseen. Seksuaalineuvontaan lähetetyistä kysymyksistä koostuva aineistomme tekee näkyväksi juopaa yhteiskunnallisten ylätason yhdenvertaisuustoimien ja nuorten arkikokemusten välillä. Tila poikien ja nuorten miesten seksuaalisuudelle ja itsemäärittelylle vaikuttaa aineistomme perusteella olevan rajattu. Tulkintamme mukaan tämä kytkeytyy seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja näiden keskinäissuhteisiin edelleen liittyviin normeihin ja oletusarvoihin​​. Aineistossamme sekä homoseksuaalisuuden stigmatisoitu asema suhteessa heteroseksuaalisuuteen että ajatus yksiselitteisistä seksuaali-identiteettikategorioista rajoittavat nuorten miesten mahdollisuuksia olla totta seksuaalisuudessaan. Pohdimme seksuaalisuuden ymmärtämisen ja käsitteellistämisen keinoja seksuaalisen kasvurauhan vahvistamiseksi. Mietimme myös, miten esimerkiksi nuorten kanssa työskentelevät voisivat rakentaa tilaa sille, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus kasvaa omaksi seksuaaliseksi itsekseen ilman normatiivisten kehikoiden tai nautintoa rajaavien seksikäsitysten taakkaa.