Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten kielten opiskelu suomalaisissa kouluissa on merkittävästi vähentynyt (Nissilä & Tikkanen 2021). Aiempien tutkimusten valossa näyttää siltä, että ilmiö on varsin monisyinen (Hukka & Husu 2019; Kiehelä 2021; Mäntylä ym. 2021). Siihen vaikuttavat niin yksilötason valinnat, tuntijaot, opetussuunnitelmien linjaukset, opetuksen järjestäjän ja koulun tarjoamat mahdollisuudet kielten opiskeluun samoin kuin yhteiskunnan asenteet. Tässä artikkelissa lähestymme tätä laajaa muutosten kenttää yksilöllisten valintapolkujen näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat suomalaisten koululaisten kielivalintoihin opintopolun varrella. Aiemmassa tutkimuksessamme (Mäntylä ym. 2021) nousi esiin, että monet opettajat pitivät yhtenä syynä valinnaisten kielten opiskelun vähyyteen sitä, että kielten opiskelu koetaan työlääksi. Tässä tutkimuksessa halusimme pureutua tähän kysymykseen tarkemmin ja selvittää, mitä lukioikäiset kielten oppijat itse sanovat kielten oppimisesta ja sen työläydestä. [showless] 

This paper discusses studying optional languages at upper secondary school in Finland, and in particular students’ views on dropping the optional language. The number of students choosing an optional language has decreased during the past decades. In earlier studies, teachers have suggested that a heavy workload might be one of the main reasons for this decrease. We interviewed nine students at upper secondary school and here we concentrate on those four who discontinued their optional language studies. The data were analysed via content analysis. The results show that the reasons behind dropping an optional language are manifold, and can be traced to individual values, but also to school structures and to how society seems to value languages. Heavy workload is also reflected in answers in different ways: the participants acknowledged that good language skills take time and effort which they were not always willing to invest in.