Tässä luvussa tarkastelemme vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitomuotojen (CAM) monisyistä kenttää uushenkisyyden tutkimuksen ja laajemmin uskontotieteen näkökulmasta. Tarkoituksenamme on yhtäältä jäsentää aiempaa uskontotieteessä ja sen lähialoilla tehtyä CAM-tutkimusta ja toisaalta osoittaa siinä edelleen olevia tutkimusaukkoja. Käsittelemme myös CAM-kentän määrittelyyn liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmakohtia. Aiemman tutkimuksen esiin tuomien CAM-hoitomuotojen lisäksi nostamme keskusteluun esimerkkejä kanavointia käsittelevästä etnografisesta tutkimuksesta. Luvussa osoitamme, kuinka CAM-ilmiötä on uskontotieteessä aiemmin tarkasteltu sosiologisista, historiallisista ja antropologisista tulokulmista. Tarvetta tutkimuksen etnografiselle tarkentamiselle CAM-hoitojen käytänteisiin ja kokemuksellisuuteen kuitenkin on.