Koronapandemia on nostanut esiin tiedontuotannon ja tiedon leviämisen monimutkaisuuden ja
tiedon epävarmuuden keskellä olemisen sekä asiantuntijatiedon haastamisen. Vaikka ammattimaisen
uutismedian rooli on ollut merkittävä, tietoa pandemiasta ja sen ehkäisystä ja hoidosta ovat tarjonneet
myös lukuisat muut viralliset ja epäviralliset lähteet. Tässä raportissa kokoamme yhteen kyselytutkimuksissa
saatua uutta tietoa ja ymmärrystä tiedonvälittäjien rooleista koronapandemian aikana sekä
tavoista, joilla kansalaiset hankkivat ja arvioivat kriisitietoa ja tiedonvälittäjien rooleja.
Raportti on tehty osana tutkimusta, joka käsittelee koronapandemiaa ja kriisitiedon ekosysteemiä.
Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö ja sen toteuttavat Helsingin, Tampereen ja
Turun yliopistot. Tutkimushankkeessa tapaustutkimuksen kohteeksi on valittu Oulun seutukunta,
joka on 250 000 asukkaallaan pohjoisen Suomen suurin kaupunkikeskus (2020). Kuten suurimmassa
osassa seutukuntia, väestömäärä on Oulun seutukunnassakin kääntymässä 2030-luvun puolivälissä
laskuun. Oulun paikalliseen mediaekosysteemiin on viime vuosina syntynyt useita uusia, perinteisen
uutismedian ulkopuolisia toimijoita. Kehityksestä huolimatta perinteisen median asema paikallisessa
mediaekosysteemissä on kuitenkin edelleen Suomessa vahva suhteessa verrokkimaihin (Newman et
al. 2020). Oulun koronakriisitiedon paikallinen ekosysteemi tarjoaakin näin hedelmällisen aineiston
ymmärtää kriisitiedon tuottamista ja leviämistä kontekstissa, jossa tiedon tuottajia on entistä enemmän.
Se myös auttaa ymmärtämään, millaisiksi Suomen paikalliset mediaekosysteemit voivat kehittyä
tulevaisuudessa, jos perinteisen median ulkopuoliset toimijat vahvistuvat.
Tässä raportissa esittelemme suomalaisen uutismedian, sanoma- paikallis- ja kaupunkilehtien,
päätoimittajille sekä tapaustutkimuksemme Oulun seutukunnan yleisölle suunnattujen kyselytutkimusten
tuloksia. Uutismedian päätoimittajien kyselyssä selvitettiin koronapandemiaan liittyen paikallisen
median ja viestinnän moninaisuutta, verkottuneisuutta ja dynamiikkaa. Yleisötutkimuksella
pyrittiin vastaamaan siihen, mistä ihmiset ovat hankkineet ja miten he ovat levittäneet tietoa viruksen
leviämisestä, paikallisista rajoituksista ja rokotuksista, millainen rooli paikallisella medialla ja sen eri
muodoilla on ollut heille pandemian aikana sekä siitä, miten he ovat osallistuneet koronaa koskevaan
keskusteluun.