Hankkeessa tarkasteltiin Varsinais-Suomen yritysten resilienssiä merilogistiikan, erityisesti Saaristomeren
väylästöä koskevien häiriöiden varalta. Tarkastelu kohdennettiin kolmeen Varsinais-
Suomen kärkitoimialaan: elintarviketeollisuuteen, lääke- ja bioalaan ja meriteollisuuteen. Lisäksi
arvioitiin Saaristomeren väylästöä kriittisenä infrastruktuurina.
Jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden toimijakenttä on aluetasolla varsin moninainen. Elinkeinoelämään keskeisimmin liittyy 2018 perustettu Huoltovarmuusorganisaation osana ja ELY:n
yhteydessä toimiva Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR), joka
kattaa Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan. Hyvinvointialueen yhteyteen perusteilla oleva Varsinais-
Suomen turvallisuusfoorumi1 korostaa myös elinkeinoelämän roolia turvallisuuden ja resilienssin
osatekijänä.
Turun ja Naantalin satamien kautta kulkee noin 200 000 kuorma-autoa, joista arviolta noin kymmenesosa
on Varsinais-Suomen liikennettä. Naantalin satama on tämän lisäksi tärkeä irtolastisatama
(öljytuotteet, hake, sementti, vilja).
Saaristomeren halki kulkeva liikenne käyttää viittä kauppamerenkulun väylää (Utö-Naantali,
Utö-Lövskär, Lövskär-Isokari, Kihti-Maarianhamina ja Airisto-Revgrund). Väylillä on mahdollista
käyttää myös vaihtoehtoisia reittejä. VTS-palvelut toimivat alueella hyvin ja pienillä väyläteknisillä
toimenpiteillä turvallisuutta voidaan edelleen parantaa.
Jatkuvuudenhallintasuunnitelmia hankkeessa haastatelluissa yrityksissä oli vähän mutta riskienhallintaa
toteutettiin jollain tasolla lähes joka yrityksessä. Kansainvälisten konsernien osana toimivissa
yrityksissä oli yhtenäiset käytännöt ja ne oli saaneet emoyhtiöstä tukea ja tilannekuvaa
koronan vaikutuksista toimitusketjuihin.
Koronan vaikutuksia yritykset eivät olleet suurelta osin pystyneet ennakoimaan. Käytännössä
kaikki yritykset joutuivat tekemään työntekoa koskevia järjestelyjä. Liikkuvuusrajoituksista oli
joissain yrityksissä merkittävää haittaa. Työvoiman saanti hidastui ja esimerkiksi erilaisiin ulkomaanmatkoja
edellyttäviin tehtäviin (esimerkiksi asennukset) tuli viiveitä. Toisaalta useimmissa
yrityksissä kysyntä ei kuitenkaan ollut laskenut eikä lomautuksia esiintynyt. Suuremmat yritykset
arvioivat varautumisen onnistuneet paremmin kuin pienemmät yritykset.
Yrityksillä ei pääosin ollut käsitystä Saaristomeren kautta kulkevista materiaalivirroistaan. Kolmannes
arvioi merkityksen suureksi. Mikäli merikuljetukset pysähtyisivät, yritysten pääosa ilmoitti
pystyvänsä toimimaan noin 2 viikosta 2 kuukauteen. Yrityksillä oli käytössä erilaisia keinoja
toimitusketjuhäiriöiden ehkäisemiseksi, mutta kehittämispotentiaalia on vielä paljon. Noin
puolet olikin kiinnostunut jatkuvuuden- ja riskinhallinnan koulutuksesta ja t&k-toiminnasta.