Kriminologiassa ja keskustelussa ”rikollisuudesta” on huomion keskiössä perinteinen yksilörikollisuus. Monelle kriminologian teorioiden tehtävä on selittää, miksi ihmiset tekevät rikoksia tai minkälaiset yksilölliset ominaisuudet ennustavat heidän ”rikosalttiuttaan”. Myös rikosuutisointi keskittyy vahvasti yksilöihin, mikä vahvistaa usein stereotyyppistä kuvaa siitä, mikä on rikos ja minkälaiset ihmiset ovat uhka turvallisuudelle. Turvattomuutta ja haittaa aiheuttavia tekoja tai laiminlyöntejä olisi kuitenkin hyödyllistä tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Rikosten taustalla oleviin rakenteellisiin tekijöihin ei päästä käsiksi pelkästään yksilöihin fokusoimalla.